29.03.2017

Taitoliitto julkaisi Käsityöalan suhdanneraportin 2017


Käsityöalalla vahvat suhdanneodotukset.

Käsityöalalla uskotaan tulevaisuuteen, mikä näkyy alan yrittäjien hyvin myönteisinä suhdanneodotuksina. Uutta kasvua voidaan hakea kansainvälisiltä markkinoilta ja digitaalista toimintaympäristöä hyödyntämällä, ilmenee Taitoliiton tuoreesta Käsityö- alan suhdanne- ja toimialaraportista. 

Käsityöalan liikevaihdon kasvu on nopeutunut. Noin 44 prosenttia Taitoliiton vuoden 2017 kyselyihin osallistuneista yrityksistä ilmoitti helmikuussa, että niiden liikevaihto on kasvanut edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Liikevaihdon pienenemisestä kertoi enää vain 21 prosenttia. Vielä pari vuotta sitten enemmistö kertoi liikevaihdon supistumisesta.

Kannattavuuden paranemisesta ilmoitti 37 prosenttia ja heikkenemisestä 21 prosenttia, joten kannattavuuden kehitystä kuvaava saldoluku oli plus 16 prosenttia. Tämä osoittaa keskimääräisen kannattavuuden kohentuneen käsityöaloilla. Toteutunut kehitys johtuu siitä, että tuotantokustannukset ovat nousseet toimialaryhmässä kuluneen vuoden aikana hitaammin kuin liikevaihto.

Alan yritysten optimismi näkyy suhdanneodotuksissa, sillä vuoden 2017 kyselyihin vastanneista yrityksistä joka toinen arvelee yleisten kysyntä- ja suhdannenäkymien paranevan seuraavan vuoden aikana. Usko tulevaisuuteen vahvistuu käsityöaloilla selvästi edelleen, kun yleisiä kysyntä- ja suhdannenäkymiä tarkastellaan kolmen vuoden perspektiivillä. 

Yritysten henkilöstömääriin hyvät suhdanneodotukset eivät heijastu, sillä lähes 90 prosenttia yrityksistä ilmoitti henkilöstömääränsä pysyneen ennallaan vuonna 2016. Myös henkilöstöään vähentäneiden yritysten määrä on pieni. Tämä on seurausta siitä, että monet kyselyihin osallistuneista yrityksistä oli yksinyrittäjiä, joilla ei ole lainkaan tarvetta työllistää.


Potentiaalista kasvuhalukkuutta

Luottamus tulevaisuuteen näkyy käsityöalan yritysten kasvuhalukkuudessa. Tosin voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä oli vuoden 2017 yrittäjäkyselyissä vain viisi prosenttia, mutta mahdollisuuksien mukaan kasvavia yrityksiä oli kyselyihin vastanneista peräti 50 prosenttia. Jälkimmäisten osuus oli suurempi kuin koko pk-yrityskentässä keskimäärin .

Yritysten tärkein kasvukeino oli Taitoliiton yrittäjäkyselyjen mukaan myynnin ja markkinoinnin tehostaminen, mutta yrityksen menestys ei riipu vain markkinointisaamisesta. Vielä tärkeämpää olisi tunnistaa ja ymmärtää loppuasiakkaan tarpeet ja ongelmat. Kyky löytää näihin ratkaisut tulisi olla kasvuun pyrkivissä käsityöalan yrityksissä osaamisen ydinaluetta.  


Ulkomainen toiminta kiinnostaa

Kansainvälistyminen voisi olla käsityöalan yrityksille yksi tärkeä kasvun väylä. Tosin kansainvälinen toiminta oli kyselyjen mukaan vakiintunutta ja tasaisesti kehittyvää vain viidellä prosentilla yrityksistä. Kiinnostus kansainväliseen toimintaan on kuitenkin viriämässä, sillä 30 prosenttia kyselyihin vastanneista oli panostanut voimakkaasti tai jonkin verran ulkomaiseen toimintaan.

Kohti digitaalista maailmaa

Innovaatiot ja uudet liikeideat syntyvät entistä useammin eri toimialoja edustavien yritysten rajapinnoilla ja digitaalisissa verkostoissa. Digitaalisilla palveluilla käsityöalojen yritykset tavoittavat asiakkaitaan entistä paremmin, vahvistavat brändiään, edesauttavat liiketoimintansa kansainvälistymistä ja nostavat kannattavuutta, minkä lisäksi niillä voidaan tehostaa yritysyhteistyötä.

Taitoliiton kyselyjen mukaan käsityöalan yritykset hyödyntävät vaihtelevasti digitaalista toimintaympäristöä. Noin 95 prosentilla yrityksistä on omat verkkosivut, 71 prosenttia suorittaa ostot verkosta ja 45 prosenttia myy tuotteitaan verkossa. Digitaalisuutta ei ole kuitenkaan hyödynnetty kovin paljon omien liiketoimintaprosessien tehostamisessa tai tuotevalmistuksessa.

Modernia tietotekniikka hyödyntävä tuotantotapa on käsityöyrityksille uhka tai suuri mahdollisuus. Uhkana on ihmistyön korvaaminen koneilla, jotka tekevät samat työt laadukkaammin ja halvemmin. Tosin luovaa työtä voi olla vaikea ulkoistaa koneille. Sen sijaan tietokoneiden tekoäly voi suorittaa tiedonhakua, laskelmia ja simulointia, joka päinvastoin tukee ihmistä rutiinitöissä.

Verotuskysymykset puhuttavat

Käsityöalan yrittäjien mielestä verotuksessa on parantamisen varaa, millä tarkoitetaan ensisijaisesti arvonverotuksen kohtuullistamista ja toissijaisesti elinkeinoverotukseen kuuluvia asioita. Yrittäjäkyselyssä korostettiin sitä, että varsinkin arvonlisäverotus on kuluttajamarkkinoilla toimiville käsityöyrityksille liian korkea, koska kysymys on lähinnä työn verottamisesta.

Arvonlisäverottoman myynnin alarajan nostolla 10 000 euroon ja verohuojennukseen oikeuttavan myynnin ylärajaan tehdyillä muutoksilla vuonna 2016 oli vain kosmeettinen merkitys. Sama koskee siirtymistä maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen vuonna 2017, sillä käsityöalan asiakaskunta koostuu pääasiassa yksityistä kuluttajista eikä muista yrityksistä tai julkisyhteisöistä.

Myös yrittäjien verotusta on kevennetty vuonna 2017 voimaan tulleella viiden prosentin ylimääräisellä yrittäjävähennyksellä. Taitoliiton kyselyt kuitenkin osoittavat, että viiden prosentin yrittäjävähennyksellä on käsityöalan yrityksille yllättävän rajallinen merkitys. Ainoastaan runsas joka kymmenes totesi, että yrittäjävähennys tulee parantamaan paljon yrityksen toimintaedellytyksiä. 

Kiky:llä rajallinen merkitys

Kilpailukykysopimuksella ei ole käsityöyrityksille suurta merkitystä. Osasyynä lienee, että kilpailukykysopimus ei edistänyt toivotulla tavalla paikallista sopimista, jossa työpaikkakohtaisesti voitaisiin nykyistä joustavammin sopia työajoista, palkoista ja palkanlisistä. Paikallisen sopimisen osalta kilpailukykysopimuksen teksti jäikin monelta osin epäselväksi ja keskeneräiseksi.

Sosiaaliturvamaksujen ja työeläkemaksujen alennukset tosin helpottavat harvojen työnantajina toimivien alan yritysten asemaa samoin kuin nuorten naisten työnantajille perhevapaista maksettava 2 500 euron kertakorvaus. Yritykset osoittivat kiinnostusta myös Tekesin 5 000 euron arvoista innovaatioseteliä kohtaan, jolla yritykseen voidaan ostaa ulkopuolista asiantuntemusta.  

 

Raportin on toimittanut Taitoliiton tilauksesta Pekka Lith.

-----

Suomessa oli Tilastokeskuksen yritystilastoihin perustuvien arvioiden mukaan 7 020 käsityöalan mikroyritystä vuonna 2015. Yritykset työllistivät noin 8 900 henkilöä ja niiden liikevaihto oli 1,17 miljardia euroa. Alan vaikutukset kansantalouden kokonaistyöllisyyteen olivat lähes 14 000 henkilöä, kun välilliset työllisyysvaikutukset muilla toimialoilla otetaan huomioon.

Taito Group

Bookmark and Share