Tutkimukset, selvitykset

KÄSITYÖALAN SUHDANNE- JA TOIMIALARAPORTTI 2017

Käsityöalalla vahvat suhdanneodotukset

Käsityöalalla uskotaan tulevaisuuteen, mikä näkyy alan yrittäjien hyvin myönteisinä suhdanneodotuksina. Uutta kasvua voidaan hakea kansainvälisiltä markkinoilta ja digitaalista toimintaympäristöä hyödyntämällä, ilmenee Taitoliiton tuoreesta Käsityö- alan suhdanne- ja toimialaraportista. 

Käsityöalan liikevaihdon kasvu on nopeutunut. Noin 44 prosenttia Taitoliiton vuoden 2017 kyselyihin osallistuneista yrityksistä ilmoitti helmikuussa, että niiden liikevaihto on kasvanut edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Liikevaihdon pienenemisestä kertoi enää vain 21 prosenttia. Vielä pari vuotta sitten enemmistö kertoi liikevaihdon supistumisesta.

Kannattavuuden paranemisesta ilmoitti 37 prosenttia ja heikkenemisestä 21 prosenttia, joten kannattavuuden kehitystä kuvaava saldoluku oli plus 16 prosenttia. Tämä osoittaa keskimääräisen kannattavuuden kohentuneen käsityöaloilla. Toteutunut kehitys johtuu siitä, että tuotantokustannukset ovat nousseet toimialaryhmässä kuluneen vuoden aikana hitaammin kuin liikevaihto.

Alan yritysten optimismi näkyy suhdanneodotuksissa, sillä vuoden 2017 kyselyihin vastanneista yrityksistä joka toinen arvelee yleisten kysyntä- ja suhdannenäkymien paranevan seuraavan vuoden aikana. Usko tulevaisuuteen vahvistuu käsityöaloilla selvästi edelleen, kun yleisiä kysyntä- ja suhdannenäkymiä tarkastellaan kolmen vuoden perspektiivillä. 

Yritysten henkilöstömääriin hyvät suhdanneodotukset eivät heijastu, sillä lähes 90 prosenttia yrityksistä ilmoitti henkilöstömääränsä pysyneen ennallaan vuonna 2016. Myös henkilöstöään vähentäneiden yritysten määrä on pieni. Tämä on seurausta siitä, että monet kyselyihin osallistuneista yrityksistä oli yksinyrittäjiä, joilla ei ole lainkaan tarvetta työllistää.

Potentiaalista kasvuhalukkuutta

Luottamus tulevaisuuteen näkyy käsityöalan yritysten kasvuhalukkuudessa. Tosin voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä oli vuoden 2017 yrittäjäkyselyissä vain viisi prosenttia, mutta mahdollisuuksien mukaan kasvavia yrityksiä oli kyselyihin vastanneista peräti 50 prosenttia. Jälkimmäisten osuus oli suurempi kuin koko pk-yrityskentässä keskimäärin 

Yritysten tärkein kasvukeino oli Taitoliiton yrittäjäkyselyjen mukaan myynnin ja markkinoinnin tehostaminen, mutta yrityksen menestys ei riipu vain markkinointisaamisesta. Vielä tärkeämpää olisi tunnistaa ja ymmärtää loppuasiakkaan tarpeet ja ongelmat. Kyky löytää näihin ratkaisut tulisi olla kasvuun pyrkivissä käsityöalan yrityksissä osaamisen ydinaluetta.  

Ulkomainen toiminta kiinnostaa

Kansainvälistyminen voisi olla käsityöalan yrityksille yksi tärkeä kasvun väylä. Tosin kansainvälinen toiminta oli kyselyjen mukaan vakiintunutta ja tasaisesti kehittyvää vain viidellä prosentilla yrityksistä. Kiinnostus kansainväliseen toimintaan on kuitenkin viriämässä, sillä 30 prosenttia kyselyihin vastanneista oli panostanut voimakkaasti tai jonkin verran ulkomaiseen toimintaan.

Kohti digitaalista maailmaa

Innovaatiot ja uudet liikeideat syntyvät entistä useammin eri toimialoja edustavien yritysten rajapinnoilla ja digitaalisissa verkostoissa. Digitaalisilla palveluilla käsityöalojen yritykset tavoittavat asiakkaitaan entistä paremmin, vahvistavat brändiään, edesauttavat liiketoimintansa kansainvälistymistä ja nostavat kannattavuutta, minkä lisäksi niillä voidaan tehostaa yritysyhteistyötä.

Taitoliiton kyselyjen mukaan käsityöalan yritykset hyödyntävät vaihtelevasti digitaalista toimintaympäristöä. Noin 95 prosentilla yrityksistä on omat verkkosivut, 71 prosenttia suorittaa ostot verkosta ja 45 prosenttia myy tuotteitaan verkossa. Digitaalisuutta ei ole kuitenkaan hyödynnetty kovin paljon omien liiketoimintaprosessien tehostamisessa tai tuotevalmistuksessa.

Modernia tietotekniikka hyödyntävä tuotantotapa on käsityöyrityksille uhka tai suuri mahdollisuus. Uhkana on ihmistyön korvaaminen koneilla, jotka tekevät samat työt laadukkaammin ja halvemmin. Tosin luovaa työtä voi olla vaikea ulkoistaa koneille. Sen sijaan tietokoneiden tekoäly voi suorittaa tiedonhakua, laskelmia ja simulointia, joka päinvastoin tukee ihmistä rutiinitöissä.

Verotuskysymykset puhuttavat

Käsityöalan yrittäjien mielestä verotuksessa on parantamisen varaa, millä tarkoitetaan ensisijaisesti arvonverotuksen kohtuullistamista ja toissijaisesti elinkeinoverotukseen kuuluvia asioita. Yrittäjäkyselyssä korostettiin sitä, että varsinkin arvonlisäverotus on kuluttajamarkkinoilla toimiville käsityöyrityksille liian korkea, koska kysymys on lähinnä työn verottamisesta.

Arvonlisäverottoman myynnin alarajan nostolla 10 000 euroon ja verohuojennukseen oikeuttavan myynnin ylärajaan tehdyillä muutoksilla vuonna 2016 oli vain kosmeettinen merkitys. Sama koskee siirtymistä maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen vuonna 2017, sillä käsityöalan asiakaskunta koostuu pääasiassa yksityistä kuluttajista eikä muista yrityksistä tai julkisyhteisöistä.

Myös yrittäjien verotusta on kevennetty vuonna 2017 voimaan tulleella viiden prosentin ylimääräisellä yrittäjävähennyksellä. Taitoliiton kyselyt kuitenkin osoittavat, että viiden prosentin yrittäjävähennyksellä on käsityöalan yrityksille yllättävän rajallinen merkitys. Ainoastaan runsas joka kymmenes totesi, että yrittäjävähennys tulee parantamaan paljon yrityksen toimintaedellytyksiä. 

Kiky:llä rajallinen merkitys

Kilpailukykysopimuksella ei ole käsityöyrityksille suurta merkitystä. Osasyynä lienee, että kilpailukykysopimus ei edistänyt toivotulla tavalla paikallista sopimista, jossa työpaikkakohtaisesti voitaisiin nykyistä joustavammin sopia työajoista, palkoista ja palkanlisistä. Paikallisen sopimisen osalta kilpailukykysopimuksen teksti jäikin monelta osin epäselväksi ja keskeneräiseksi.

Sosiaaliturvamaksujen ja työeläkemaksujen alennukset tosin helpottavat harvojen työnantajina toimivien alan yritysten asemaa samoin kuin nuorten naisten työnantajille perhevapaista maksettava 2 500 euron kertakorvaus. Yritykset osoittivat kiinnostusta myös Tekesin 5 000 euron arvoista innovaatioseteliä kohtaan, jolla yritykseen voidaan ostaa ulkopuolista asiantuntemusta.  

--------------------

Suomessa oli Tilastokeskuksen yritystilastoihin perustuvien arvioiden mukaan 7 020 käsityöalan mikroyritystä vuonna 2015. Yritykset työllistivät noin 8 900 henkilöä ja niiden liikevaihto oli 1,17 miljardia euroa. Alan vaikutukset kansantalouden kokonaistyöllisyyteen olivat lähes 14 000 henkilöä, kun välilliset työllisyysvaikutukset muilla toimialoilla otetaan huomioon.

 

Raportin on toimittanut Taitoliiton tilauksesta Pekka Lith.

Lue koko Käsityöalan suhdanne- ja toimialaraportti 2017  (pdf)


KÄSITYÖ- JA MUOTOILUALAN YRITTÄJÄ 2015 -SELVITYS
ilmestynyt kesäkuu 2015

Vähemmän yrittäjiä - enemmän optimismia

Taitoliitto tuottaa kahden vuoden väliajoin ”Käsityö- ja muotoilualan yrittäjät” -selvityksiä, joissa kartoitetaan muun muassa käsityöalan yritysten ajankohtaista tilannetta, kasvuhakuisuutta ja tulevaisuuden näkymiä. Tuorein selvitys tehtiin keväällä 2015.
Käsityöalojen yritysten ja työllisyyden määrä on vähentynyt jatkuvasti 2000-luvulla. Vielä vuonna 2003 osaamisalalla oli kauppa- ja teollisuusministeriö KTM:n mukaan noin 9 400 yritystä, jotka työllistivät suoraan lähes 14 000 työntekijää. Vuosina 2011-13 eli varsin lyhyessä ajassa alan yritysten määrä oli vähentynyt yli 500 yrityksellä ja työllisyys oli heikentynyt lähes 700 henkilöllä.

Taitoliiton vuoden 2015 yrittäjäkysely osoittaa, että liikevaihdon kasvu on taittunut kuluneen vuoden (2014-15) aikana ja myös kannattavuus on heikentynyt. Kannattavuutta on heikentänyt kuluneen vuoden aikana muun muassa tuotannonkustannusten nopea kasvu.

Käsityöalojen yrittäjät suhtautuvat silti myönteisesti tulevaisuuteen, sillä 35 prosenttia alan yrittäjäkyselyihin vastanneista arveli yleisten kysyntä- ja suhdannenäkymien paranevan seuraavan vuoden (2015-16) aikana. Alan yritysten optimismi näkyy selvästi liikevaihdon kasvuodotuksissa. Noin 60 prosenttia Taitoliiton kyselyyn vastanneista oli keväällä 2015 sitä mieltä, että yrityksen liikevaihto kohoaa seuraavan vuoden aikana.

Yrittäjäkyselyn mukaan käsityöalan yritysten tärkeimmät menestystekijät ovat yhteydessä korkeaan laatuun ja sen valvontaan, yrittäjän omaan persoonaan ja yrityksen kykyyn erottautua kilpailijoista.

Käsityöalan yritysten myynnin ja markkinoinnin kehittämistarpeet liittyvät yrittäjäkyselyjen mukaan usein digitaaliseen ympäristöön. Sen sijaan ulkoisen toimintaympäristön kehittämisen painopiste on vahvasti verotuksessa. Monet käsityöalojen yrittäjät kokevat erityisesti arvonlisäveron liian korkeaksi.

Lue koko selvitys (pdf tiedosto, 64 sivua).

 


KÄSITYÖ- JA MUOTOILUALAN YRITTÄJÄ 2013 -SELVITYS

Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry teki kevään 2013 aikana kolmannen kerran kyselyselvityksen käsityö- ja muotoilualan yritysten nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Kuluttajien kiinnostuksen käsityö-, taidekäsityö- ja muotoilutuotteita kohtaan katsotaan kuitenkin jossain määrin vähentyneen. Yrittäjät uskovat onnistumisen mahdollisuuden olevan tuotteessa. Arvonlisävero koetaan työvaltaisella alalla epäoikeudenmukaiseksi ja kohtuuttomaksi.
Opens internal link in current windowLue lisää

 

KÄSITYÖ- JA MUOTOILUALAN YRITTÄJÄ 2011 -SELVITYS
Suomessa käsityö- ja muotoilualalla toimii arviolta 10-15 000 yrittäjää. Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry toteutti helmikuussa 2011 käsityö-, taidekäsityö- ja muotoilualan yrittäjille ja sisäänostajille suunnatut kyselyt. Yrittäjäkyselyn teemoina olivat ammatti-identiteetti, yritystoiminnan menestystekijät, kuluttajien ostokäyttäytyminen, internetin merkitys markkinoinnissa ja kehittämistoimenpiteet. Yrittäjät vastasivat kyselyyn aktiivisesti. Vastauksia kertyi 431 yrittäjältä ja 16 sisäänostajilta. Yrittäjäkysely toteutettiin yhteistyössä Teollisuustaiteen liitto Ornamon kanssa.

Lue selvityksen tiivistelmä.

Tutustu koko tutkimukseen (tulostettava 60 sivuinen pdf julkaisu)

 


KÄSITYÖYRITTÄJÄ 2009 -SELVITYS
Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry toteutti helmikuussa 2009 käsityö- ja muotoilualan yrittäjille ja sisäänostajille suunnatut internet-kyselyt yritysten tilanteesta ja tuotteiden markkinoinnista. Kyselyiden tavoitteena oli kerätä ajankohtaista tietoa käsityöalan yrityksistä ja verrata sitä aiemmin toteutettuihin selvityksiin. Kyselyihin vastasi 213 käsityö-, taidekäsityö- ja muotoilualan yrittäjää ja 18 sisäänostajaa.
Lue Käsityöyrittäjä 2009 -selvitys pdf.

 

KÄSITYÖYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISSTRATEGIA
Kauppa- ja teollisuusministeriö on julkaissut käsityöalan kehittämisstrategian, Käsillä yrittäminen. Käsityöalan yrittäjyyden kehittämisstrategia 2007–2013. Strategiassa haetaan eväitä siihen, miten parantaa käsityöalan yritystoiminnan tuottavuutta ja kannattavuutta. Pdf-muotoisen strategian voi tulostaa tai tallentaa kauppa- ja teollisuusministeriön sivuilta www.tem.fi > Julkaisut.

TAITO INNOVAATIOT 2001–2006 -projektin toiminta ja tulokset
Taito Innovaatiot 2001–2006 -projekti oli Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n valtakunnallinen käsi- ja taideteollisuusalan kehittämis- ja koulutushanke ja osa kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa toteutettavaa Käsityöyrittäjyyden kehittämisohjelmaa vuosina 2001–2006. Hankekokonaisuudessa kehitettiin käsityöyritysten, matkailun sekä muiden toimijoiden verkostoitumista, yhteistyömuotoja ja toimintatapoja.
Taito Innovaatiot -projektin loppuraportin tiivistelmä (pdf 575 kt)
Taito Innovaatiot 2001–2006 -projektin toiminta ja tulokset -raportti (pdf 1,5 Mt)

TUTKIMUSTIETOA KÄSITYÖALASTA
Kauppa- ja teollisuusministeriö on julkaissut kaksi käsityöalaa koskevaa tutkimusta. Molemmat julkaisut voi tulostaa tai tallentaa alla olevista linkeistä tai kauppa- ja teollisuusministeriön sivuilta www.tem.fi > Julkaisut.

Lith, P. 2005. Käsityöyrittäjyys Suomessa 2000-luvulla. Yritykset ja alan keskeiset kehityslinjat. KTM Julkaisuja 10/2005. (pdf, 600 kt)
Tutkimus on luonteeltaan toimialaselvitys, joka antaa yleiskuvan käsityöyrittäjyyden ilmenemismuodoista, yritysrakenteesta ja kehitystrendeistä sekä kasvuyrittäjyydestä ja yritysten taloudesta 2000-luvulla, keskeisistä markkinoista ja yritystoiminnan kehittämistarpeista.

Kälviäinen, M. (toim.) 2005. Käsityö – yrittäjyys – hyvinvointi. Uusia liiketoimintapolkuja. KTM Julkaisuja 9/2005. (pdf, 3 Mt)
Selvityksessä tarkastellaan käsityön uusia liiketoimintapolkuja hyvinvointialalla. Raportti on toteutettu tutkijaverkkoyhteistyönä.
Käsityöllisen liiketoiminnan mahdollisuuksia hyvinvoinnin tuottamisessa on kuvattu sekä tuotteiden valmistuksen että käsityön tekemiseen liittyvän ohjaustoiminnan osalta. Haastatteluissa ja tutustumiskohteissa on tarkasteltu uudenlaisen verkottumisen mahdollisuuksia.

KÄSITYÖYRITTÄJYYDEN MAHDOLLISUUDET SELVITETTY
Käsi- ja taideteollisuusliitto toteutti Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran kanssa Käsin tehty tulevaisuus -tutkimuksen. Aineisto julkaistiin kirjana, joka kokoaa käsityöyrittäjyyden nykytilaa ja tulevia mahdollisuuksia käsitelleen tutkimus- ja selvitystyön tulokset ja antaa lähtökohtia tulevaisuuden rakentamiseen osoittamalla kehittämiskohtia ja -haasteita. Keskeinen viesti on käsityöyrittäjyyden erityislaatuisuus ja sen vaatimat kehittämistoimenpiteet, käsityöyrittäjän osaamisen haasteet sekä käsityön näkyvyyden vahvistaminen. Kirjan toimittajat ovat Marketta Luutonen ja Anne Äyväri. Työ jatkuu kauppa- ja teollisuusministeriön asettamassa seurantaryhmässä. Raportti on julkaistu Sitran verkkosivuilla.
Käsin tehty tulevaisuus 2002 (pdf, 1 215) kt

KÄSITYÖYRITYKSET MERKITTÄVIÄ TYÖLLISTÄJIÄ
Käsi- ja taideteollisuusliitto on toteuttanut yhdessä kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa vuosina 1998 ja 2000 käsityöyritysten tilaa kuvaavat barometrit, joihin on haastateltu 300 päätoimista käsityöyrittäjää. Käsityöyritysten tila ja kehitys. Vuoden 2000 barometri osoittaa, että käsityöyritykset ovat merkittäviä työllistäjiä yritysten pienestä koosta huolimatta. Niiden on arvioitu työllistävän noin 30000 ihmistä. Enemmistö käsityöyrittäjistä on naisia (67%) ja alle puolet on iältään alle 45-vuotiaita. Yrittäjistä valtaosalla on käsityöalan koulutusta. Käsityöyritykset valmistavat yleensä konkreettisia tuotteita ja jossain määrin tuottavat koulutuspalveluja. Tuotteet ovat käyttöesineitä sisustukseen tai vaatteita ja asusteita, ja niiden materiaalit ovat useimmiten luonnonmateriaaleja kuten villaa, puuvillaa, puuta tai kiveä. Yritysten tuotannosta merkittävä osa perustuu yksittäiskappaleiden valmistukseen. Käsityöyritykset toimivat sekä alihankkijoina toisille yrityksille että käyttävät alihankintatyötä omassa tuotannossaan.
Käsityöyritysten tila ja kehitys - barometri 2000 (pdf, 580 kt)