Räsymaton kudonta on esimerkki käsityötaidosta, jonka lopputuote on lähes itsestäänselvyys suomalaisissa kodeissa. Räsymatto on arkinen, jokapäiväinen käyttötavara kaikkialla Suomessa. Alusta alkaen se on ollut nimenomaan kotien matto, jonka edellytetään olevan helppohoitoinen ja pitkäikäinen. Mattoja kutovat harrastajat ja ammattimaiset mattokutomot kaikkialla Suomessa.

Räsymaton kutominen on ollut käsityötaito, joka on kulkenut talosta taloon, suvun vanhemmilta nuorimmille. Maton kutomisen taito on tyypillinen naisten käsityötaito, jota äidit, isoäidit ja tädit ovat opettaneet nuoremmille naisille. Vanhin tieto räsymatosta on vuodelta 1798, jonka jälkeen lattiamatot yleistyivät 1800-luvulta lähtien kodeissa. Alkuun tekstiiliä ei riittänyt mattojen materiaaliksi, vaateräsy alkoi yleistyä mattomateriaalina 1800-luvun lopulla.

Räsymattoja, kuva Gunnar Bäckman.
Räsymattoon voidaan hyödyntää tehokkaasti vanhat vaatteet kuteena. Kuva Gunnar Bäckman.

Räsymatolla on ollut aina lattian suojaamisen lisäksi esteettinen merkitys. Mattoihin on sommiteltu väriraitoja ja vähitellen myös erilaisia sidoksiin perustuvia kuvioita. Räsymattojen määrällä on myös kerrottu talon vauraudesta.

Räsymaton materiaalina, räsynä, käytetään sekä vanhaa, käytettyä materiaalia että uutta kudetta. Alun perin räsymattoihin kudottiin vanhat jo käytöstä poistuneet materiaalit ja sitten kankaat. Räsymaton perusidea on ollut uusiokäyttö: vanhat tekstiilit on leikattu tarkkaan hyödyksi matonkuteiksi. Kun räsymattoon kudotaan jo kertaalleen käytettyä materiaalia, on se samalla muistiesine menneestä elämästä ja elämän eri vaiheissa mukana olleista tekstiileistä.

Räsymattojen loimena kangaspuissa käytetään yleensä kalalankaa tai pellavalankaa. Tavallisin sidos on ulkonäöltään yksinkertainen palttina. Kun räsymattoon on haluttu lisää elävyyttä ja koristeellisuutta, on sidoksena käytetty ruusukasta tai toimikkaan muunnoksia.

Räsymaton kutomista opetetaan ja tekemiseen opastetaan useissa paikoissa. Käsityön ja kudonnan alan opettajat, käsityö- ja kudonta-alan yhdistykset ja järjestöt sekä maton kutomista pitkään tehneet taitavat harrastajat ovat räsymaton kutomisen perinteen ylläpitäjiä ja taidon eteenpäin välittäjiä. Mattoja kudotaan enimmäkseen juuri käsityökeskuksissa ja muissa yhteisöllisissä paikoissa, esimerkiksi taloyhtiöiden tai kyläyhteisöjen yhteistiloissa. Yhä edelleen mattojen kutomisen perinnettä välitetään myös perheissä ja suvuissa sukupolvelta toiselle. Myös maton kutomisen perinteen välittämisessä sosiaalinen media on koko ajan yhä tärkeämpi. Sosiaalisen median kanavilla on räsymattoryhmiä, joissa saa vertaisilta tukea, apua ja neuvoja. Sosiaalisen median kautta maton kutominen saa näkyvyyttä ja tehdään tunnetuksi mahdollisuuksia itse kutomiseen.

Räsymaton kutomiseen vaikuttavat sisustamisen ja elämäntavan muotien liikkeet. Ajoittain räsymatto sopii vallalla oleviin sisustustyyleihin paremmin, välillä huonommin. Räsymaton kutomisen perinteen säilymisessä olennaista on, että maton kutomiseen on mahdollisuuksia: siihen tarvitaan välineitä ja tiloja sekä yleensä asiaan perehtyneen neuvoja ja apua. Erilaiset tekniikka- ja tuotekehittelyt ylläpitävät ja uudistavat räsymattoperinnettä. Räsymatto on kestävä ja ekologinen kodin tekstiili, jossa parhaimmillaan yhdistyvät muistot, tarinat ja tekemisen tuottama hyvinvointi.

Linkki räsymaton kutomisen kansallisen luettelon artikkeliin:

https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/R%C3%A4symaton_kudonta