Käsityöjuttu

Tutkimustulos kertoo käsityöharrastuksen suursuosiosta: lähes puolet suomalaisista harrastaa käsitöitä, nikkarointia tai rakentelua säännöllisesti

01.12.2021 | Ajankohtaista, Käsityöjuttuja

Taitoliitto selvitti yhteistyössä Taloustutkimuksen kanssa suomalaisten käsityöharrastusta laajalla Käsitöiden harrastaminen Suomessa -kuluttajakyselyllä lokakuussa 2021. Edellisen kerran vastaava kysely tehtiin 2018 ja käsityön suosio näyttää vaan kasvaneen kuluneiden kolmen vuoden aikana. Käsityöharrastus on lisääntyneen kotoilun myötä koukuttanut uusia harrastajia ja harrastus koetaan rentouttavaksi ja palkitsevaksi. Valtaosalle käsitöitä harrastavista käsityöt ovat tärkeä osa elämää. Entistä suurempi osa ihmisistä myös on kiinnostunut opettelemaan käsitöitä, jopa 85 % suomalaisista on kiinnostunut oppimaan käsitöitä, kun 2018 vastaava luku oli 65 %.

  • Suomalaisista lähes puolet kertoo tekevänsä käsitöitä, nikkarointia tai rakentelua vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Yhä useampi harrastaa käsitöitä, sillä vuonna 2018 vastaava osuus oli 34 %
  • Korona-aika on lisännyt käsitöiden tekemistä. Vastaajista 2 % on aloittanut käsitöiden tekemisen korona-aikana ja 19 % on tehnyt käsitöitä enemmän kuin ennen koronaa.
  • Neulominen on suosituin käsityön muoto ja sen suosio on kolmen vuoden aikana myös kasvanut niin että nyt 26 % vastaajista sanoo neulovansa viikoittain, kun vastaava luku 2018 oli 22 %.
  • Suomalaisista joka kolmas on antanut viime vuoden aikana itse tekemiä käsitöitä lahjaksi. Hieman useampi suunnittelee antavansa itse tekemiään käsitöitä lahjaksi tulevana vuonna. 
  • Suomalaisista 30 % kertoo käyttäneensä yli 100 euroa käsityömateriaaleihin ja työvälineisiin viime vuoden aikana, mikä on suurempi osuus kuin vuonna 2018. Käsityömateriaaleihin ja työvälineisiin on käytetty huomattavasti enemmän rahaa kuin vuonna 2018, sillä nyt keskimääräinen vuosiostos on yli 200 euroa, kun aiemmin vuodessa oli käytetty käsityömateriaaleihin ja työvälineisiin alle sata euroa. Käsityön aktiiviharrastajien keskuudessa käytetty rahamäärä oli hieman laskenut vuodesta 2018 ja tämä saattaa selittyä vähentyneillä tapahtumilla ja messujen peruutumisella.
  • Käsitöitä aktiivisesti tekevät ovat vahvasti läsnä sosiaalisessa mediassa ja seuraavat laajasti erilaisia käsityösivustoja ja -ryhmiä.
Kaaviokuva koronavuoden muutoksesta käsityö harrastukseen
Kaaviokuva käsityötekniikoiden suosiosta
Kaaviokuva Mitä käsitöitä on tehnyt
Kaaviokuva Mitä käsitöitä haluaa tehdä tulevana vuonna

Motiivit käsityön harrastamiseen

  • Lähes puolelle käsityötä harrastaville käsityön harrastamista motivoi eniten käsityön palkitsevuus ja se, että saa näkyviä tuloksia.
  • Käsityöt tuovat hyvää mieltä ja onnistumisen iloa.
  • Käsitöiden tekeminen on rentouttavaa.
  • On mahdollisuus toteuttaa itseään ja olla luova.
  • Itse tekemällä koetaan säästävän rahaa.
kaaviokuva Miksi harrastan käsitöitä

Käsityökurssien ja tapahtumisen osallistujamäärät ovat luonnollisesti kärsineet erilaisista koronarajoituksista, mutta edelleen kurssit koetaan kiinnostavina. Joka kuudes suomalainen haluaisi osallistua tulevana vuonna käsityökurssille, -verstaaseen tai -pajaan tai tutustua käsityöaiheiseen näyttelyyn. Käsityökursseilla tärkeimmäksi sisällöksi koetaan mahdollisuus saada neuvoja ja ohjausta ammattitaitoiselta opettajalta sekä käytössä olevat valmiit tilat ja työvälineet.

Tutkimuksen toteutus ja aineisto

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18 vuotta täyttäneet suomalaiset ja käsityön aktiiviharrastajat, jotka tavoitettiin laajalla jakelulla käsityöteemaisissa ryhmissä sosiaalisessa mediassa. Kysely toteutettiin sähköisesti Taloustutkimuksen valtakunnallisessa Internet-paneelissa ja tilaajan verkostojen kautta. Paneelin kautta kyselyyn vastasi 1 111 henkilöä. Paneeliaineisto on painotettu vastaamaan väestöä iän, sukupuolen ja suuralueen mukaan. Taitoliiton verkostojen kautta lähetetyn kyselylinkin kautta saatiin 4 387 vastausta, nämä vastaajat on tuloksissa luokiteltu ryhmäksi ”käsityön aktiiviharrastajat”. Tuloksissa keskiverto suomalaiset on otettu vastauksista vain panelistit, joiden otanta kuvaa ja jakauma vastaa aikuisen yleisön keskivertoa Suomessa.