Käsityöyrittäjistä puolet uskoo mahdollisuuteen kasvattaa toimintaa ja moni haluaisi myös kansainvälistyä mutta pienet voimavarat rajoittavat mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Yrittäjistä löytyy kasvuhakuisuutta, kansainvälistyminen kiinnostaa

Taitoliiton vuoden 2019 yrittäjäkyselyihin vastanneista käsityöalan yrityksistä voimakkaasti kasvuhakuisia oli 8 % ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia oli 45 %. Voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä on käsityöalalla suhteellisesti yhtä paljon kuin maamme koko yrityskentässä keskimäärin. Tärkeimpiä kasvukeinoja ovat myynnin ja markkinoinnin lisääminen, tuotevalikoiman laajentaminen ja tuotekehitys sekä markkina-alueen laajentaminen.

Kiinnostus ulkomaiseen toimintaan on lisääntymässä, sillä neljännes yrittäjistä panostaa voimakkaasti tai jonkin verran kansainvälistymiseen, mutta vain muutamalla vuoden 2019 yrittäjäkyselyyn osallistuneista yrityksistä kansainvälinen toiminta oli vakiintunutta. Lisäksi kuusi prosenttia haluaisi kansainvälistyä, mutta ongelmaksi muodostuvat usein vähäiset taloudelliset resurssit, kielitaito ja vaikeus löytää oikeita markkinointikanavia tai myyntiverkostoja ulkomaisille markkinoille. Yhden tai muutaman henkilön työllistämät käsityöalan yritykset ovat niin pieniä, että kansainvälistymisapua tai ulkopuolista rahoitusta on hankala saada yrityspalveluja tuottavilta viennin tukiorganisaatioilta tai sijoittajilta.

Käsityöyrittäjän kilpailuvalttina laatu ja yksilöllisyys

Taitoliiton yrittäjäkyselyjen mukaan käsityöalan yrittäjät nostavat tärkeimmiksi yrityksen menestystekijöiksi laadun ja laadunvalvonnan, kestävät materiaalit ja erottautumisen kilpailijoista. Näkemykset saavat tukea kuluttajien ostopäätöksiä kuvaavista näkemyksistä. Käsityöalan yrittäjät eivät kilpaile hinnalla, vaan tuotteen yksilöllisyydellä ja korkealla laadulla. Myös kotimaisen tuotteen ekologisuudella on kasvava merkitys, sillä esimerkiksi halpavaatteiden ja -tekstiilien kuljetus toiselta puolelta maapalloa on erittäin saastuttavaa.

Etenkin verkkokaupassa olisi paljon kehittämisen varaa, sillä verkkokauppa kasvaa jatkuvasti ja kuluttajat tekevät yhä enemmän ostopäätöksiä verkossa. Kehitystä ovat jarruttaneet pienten yritysten rajalliset voimavarat. Käsityöalan yrittäjille verkkokaupan perustamiseen liittyvät asiat ja toiminta verkossa eivät ole välttämättä tuttua eikä yrityksellä ole taloudellisia edellytyksiä hankkia ulkopuolista asiantuntijuutta avukseen.

Suhdanneodotukset myönteisiä

Taitoliiton vuoden 2019 yrittäjäkyselyyn vastanneista 44 prosenttia ilmoitti, että liikevaihto on kasvanut viimeksi kuluneen vuoden aikana. Liikevaihdon pienenemisestä kertoi vain 23 % kyselyihin vastanneista. Liikevaihdon tuotantokustannuksia nopeampi kasvu on parantanut myös käsityöalan yritysten kannattavuutta.

Käsityöalojen yrittäjät suhtautuvat myönteisesti tulevaisuuteen, sillä 46 prosenttia alan yrittäjäkyselyihin vastanneista arveli yleisten kysyntä- ja suhdannenäkymien paranevan seuraavan vuoden aikana ja vain kymmenen prosenttia uskoi näkymien heikkenevän. Optimismi lisääntyy käsityöaloilla, kun yleisiä talousnäkymiä tarkastellaan kolmen vuoden perspektiivillä. Silloin 53 % alan yrittäjistä odottaa yleisen taloustilanteen paranemista.

Alan yritysten optimismi näkyy liikevaihdon kasvuodotuksissa. Noin 64 % Taitoliiton vuoden 2019 yrittäjäkyselyihin vastanneista oli sitä mieltä, että yrityksen liikevaihto kohoaa seuraavan vuoden aikana.

Käsityöalan yritykset pieniä ja toiminta usein sivutoimista

Suomessa on Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastojen mukaan 6 620 alle kymmenen henkilöä työllistävää käsityöalojen yritystä, jotka työllistivät suoraan 8 200 henkilöä (tilasto 2017). Niiden liikevaihto oli 1,22 miljardia euroa. Käsityöala työllistää yrittäjyyden kautta arviolta yli 13 000 henkilöä.

Käsityöala on hyvin pienyritysvaltaista toimintaa, sillä 75 % yrityksistä työllistää alle kaksi henkilöä. Alalle tyypillistä on yksinyrittäjyys. Tästä huolimatta alle kahden henkilön yritykset muodostivat vain neljänneksen käsityöalojen työllisyydestä, joten pienten toimijoiden vastapainona mukana on myös merkittäviä työllistäjiä.

Käsityöalalle on tunnusomaista suuri sivutoimisten ja osa-aikaisten yrittäjien määrä. Vuoden 2019 yrittäjäkyselyihin vastanneista enää 55 % oli päätoimisia yrittäjiä. Käsityöalalle onkin tyypillistä, että yritystoimintaa tehdään esimerkiksi opetustyön ohessa, opiskelijana tai eläkeläisenä. Joka kymmenes totesi, että yritystoiminta ei ole edes sivutoimista vaan harrastusluonteista. Harrastusluonteisen toiminnan lisääntyminen merkitsee uusia haasteita markkinoilla, jos kilpailua käydään päätoimisten yrittäjien kanssa.

Yrittäjäkyselyjen mukaan liikevaihto jäi alle 30 000 euroon 60 prosentissa yrityksiä vuonna 2018. Vain runsaassa neljäsosassa yrityksiä liikevaihto kohosi yli 50 000 euroon, mikä tarvitaan normaalisti päätoimisena yrittäjänä toimimiseen.

————————————–

Käsityöaloilla toimivista yrityksistä, yritystoiminnan laajuudesta ja kehityksestä on vaikea saada kattavia hallinnollisia tilastotietoja. Tämä johtuu pääosin virallisista EU:n toimialaluokitusta noudattavista yritys- ja muista taloustilastoista, joissa käsityöalat hajoavat eri jalostus- ja palvelualoja koskeville toimialoille. Siksi Taitoliitto on teettänyt kahden vuoden väliajoin Käsityö- ja muotoilualan yrittäjät -selvityksiä, joissa on kartoitettu käsityöalan yrittäjyyden kehitystä, ajankohtaista tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä.

Raportin on laatinut tutkija Pekka Lith (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith). Taitoliitossa selvitystyötä on ohjannut toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen.

Lisätietoja: Taitoliitto, toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen, puh 040 505 0944, minna.hyytiainen@taito.fi 

Kuva: Käsityöyrittäjä Hermanni Vuosisalo valmistaa yksilöllisiä puisia pukurusetteja https://www.hermandia.fi/fi. Kuva Kapina Production.

Koko raportti luettavissa pdf-tiedostona:

thumbnail of Käsityöalan suhdanne- ja toimialaraportti 2019