Taitoliitto on toteuttanut yhteistyössä  Suomen käsityön museon kanssa kanssa Metsästä käsin -näyttelyn, joka esittelee suomalaisten suhdetta metsään, puuta materiaalina sekä metsää tilana – käsityön näkökulmaa unohtamatta. Näyttely on esillä Suomen käsityön museossa Jyväskylässä 3.6.–30.8., Helsingin CraftCornerissa 4.–29.9. ja Pro Puu -galleriassa Lahdessa 3.–30.10.2020.

Näyttelyn teoksissa viisi eri alojen taitajaa herättää henkiin suomalaisen metsän eri aspekteja – valonheijastuksia, vuodenaikojan vaihteluita, metsänpohjan pienen pieniä kasveja, näreikön tiheyttä ja metsäkokemuksen muuttumista pelottavasta meditatiiviseksi kokemukseksi. Taitoliiton vuoden käsityötekniikaksi valittu vuoleminen näyttelee omaa rooliaan, kun viisi tekijää loivat oman, rajatun kokoisen installaationsa, joka liittyy heidän metsäsuhteeseensa ja metsässä tekemiseen.

Näyttelyssä on teoksia Koivisto Studion muotoilijoilta Susanna ja Tobias Feuerbacheriltä, puuseppämestari Antrei Hartikaiselta, taidekäsityöläinen Tarja Heikkilältä, taiteilija ja huonekalusuunnittelija Milla Vaahteralta sekä Ebonia Designin puusepiltä Ville ja Markku Tonttilalta.

Teoksissa tulee erinomaisesti esiin suomalaisten uniikki metsäsuhde ja kokemukset, jotka värittävät elämää vielä kaupungistumisen aikakaudellakin.

Suomen kasityon museo
https://www.craftmuseum.fi/

 

Koivisto Studio

Koivisto Studio

Metsän salat, 2020

Koivisto Studio: Susanna ja Tobias Feuerbacher

Materiaalit: tuohi, koivu ja mänty

Muotoilija Susanna Feuerbacher (s. 1986) ja puuseppä-tuotemuotoilija Tobias Feuerbacher (s. 1987) perustivat Koivisto Studion vuonna 2017. Koivisto-maatilalla Karkkilassa toimiva muotoilijapariskunta haluaa suunnitella tuotteita uusiutuvista materiaaleista, joilla on pitkä käyttöikä ja siten rasittavat luontoa mahdollisimman vähän. Ympäröivä maaseutu ja luonto tarjoaa heille loputtoman inspiraation lähteen ja rauhan työskennellä. Koivisto Studion Valo & Varjo -korumallisto on voittanut German Association of Arts and Craftsin myöntämän FORM 2018 -palkinnon.
www.koivistostudio.fi

Metsän salat -teoksen inspiraatio syntyi valonheijastuksista metsässä ja metsämaisemasta eri perspektiiveistä. Näkymä ja valo muuttuvat, kun teosta katsoo eri suunnista. Selkeät linjat ja sileät pinnat yhdistettynä luonnon muovaamaan rosoiseen pintaan luovat kiehtovan kontrastin. ”Teoksen kolmesta osasta syntyvä lähes sulkeutunut muoto kuvaa metsän salaperäisyyttä ja samalla suojaa, jonka se tarjoaa. Metsässä on hyvä olla.”

 

Alkumetsä Tarja Heikkilä

Tarja Heikkila

Alkumetsä, 2020

Tarja Heikkilä

Koivu, mänty, kuusi, kataja, rautalanka ja musta keittomaali.

Vuosien varrella arkiset risut ovat muuttuneet porvoolaisen taidekäsityöläisen Tarja Heikkilän (s. 1959) käsissä arvokkaaksi raaka-aineeksi. Hänen työskentelynsä risujen parissa on jalostunut kolmeksi koivurisukirjaksi ja lukuisiksi näyttelyiksi ja työpajoiksi. Heikkilän mukaan risu materiaalina sopii hyvin aikaamme.
www.risusta.fi 

Alkumetsä-teos on muovautunut Heikkilän muistojen, kädentaitojen ja risun ominaisluonteen yhdistelmästä. Teoksen lähtökohtana on Heikkilän muisto lapsuudenkodin lähellä sijainneesta kuusimetsästä. Se oli suhteellisen pienestä koostaan huolimatta niin pelottava, ettei sinne uskaltanut yksin astua.
Työskentelyprosessi on ollut hidas ja teoksen lopullinen muoto on syntynyt tekemisen aikana ­– risu risulta, materiaalia kuunnellen ja kunnioittaen. ”Alkumetsä on sadunomainen versio lapsuuteni metsästä. Korkean kuusikon keskellä on outo lintuhirviö, joka symbolisoi metsään liittyviä todellisia ja kuvitteellisia vaaroja, salaisuuksia.”

Antrei Hartikainen

Antrei Hartikainen

SISIN, 2020

Antrei Hartikainen

Metsälehmus, pintakäsittelyinä petsi, teräsvilla/etikka-sekoitus, lakka ja öljyvaha.

Puuseppämestari Antrei Hartikainen (s. 1991) on voittanut lukuisia palkintoja puunkäsittelyn mestarillisella käsittelyllä. Hänen teoksissaan yhdistyy eleganssi, käsillä tekemisen taito ja sensuaalinen materiaalin käsittely. Ne edustavat modernin pohjoismaisen muotoilun kärkeä. Hartikainen haluaa teoksillaan haastaa ja hämärtää jäykkää rajaa käyttöesineen ja taideteoksen välillä. Vuonna 2018 Vuoden nuoreksi muotoilijaksi valittu Hartikainen voitti vuonna 2019 Interior Design Magazinen Best of Year Honoree -palkinnon sekä Dezeen Awardsin Emerging Designer of the Year -nimityksen.
www.antreihartikainen.fi 

SISIN-teos pohjautuu Antrei Hartikaisen aiemmin toteuttamiin FOSSUS-veistoksiin, mutta nyt esiin tuleva kokonaisuus koostuu kookkaammista ja korkeammista veistoksista. Teoksen Hartikainen on toteuttanut kotimaisesta metsälehmuksesta pääosin käsin veistämällä. ”Teokseni muodot, mittakaava ja erilaiset pinnat ovat syntyneet tutkimalla ihmisen, ilmaston ja luonnon muokkaamaa maisemaa eri vuodenaikoina, eri etäisyyksiltä ja eri perspektiiveistä.”

Milla Vaahtera

Milla Vaahtera

Dialogi, 2020

Milla Vaahtera

Lasi ja messinki

Installaation toteuttamiseen osallistunut tiimi: Sani Lappalainen, Pauli Vähäsarja, Tommi Tikkinen, Otto Koivuranta, Penna Tornberg, Jonas Paajanen, Henni Eliala, Paula Pääkkönen, Kirsi Kokkonen ja Milla Vaahtera
Helsinkiläinen muotoilija ja taiteilija Milla Vaahtera (s. 1981) tutkii teoksissaan sekä kehonkuvaa ja seksuaalisuutta että luovan prosessin toteuttamista improvisaation ja vuorovaikutuksen kautta. Vaahtera haluaa elvyttää suomalaista lasitaidetraditiota ja tuoda siihen jotakin uutta.
millavaahtera.com

Dialogi-teoksessaan Vaahtera tulkitsee metsän teemaa luomalla veistoksia lasista ja messingistä. Teoksen inspiraationa on metsäpohjan pieni kasvillisuus. Veistoksissa kuvitteelliset minikasvit ovatkin suuria ja ihmeellisiä. Sammaleet, pienet marjat ja kukat kasvavat suuriksi. ”Tällä lähestymistavalla tavoittelen sitä ihmetyksen kokemusta, minkä pieni lapsi kokee metsässä. Haluan luoda saman kokemuksen uudestaan myös sen usein unohtaneelle aikuiselle.”

Ebonia Design

Markku ja Ville Tonttila

Näreikkö, 2020

Ebonia Design: Ville ja Markku Tonttila

Kuusi

Lahdessa toimiva Ebonia Design suhtautuu puuhun arvostavasti ja uteliaasti. Kuvanveistäjä-puuseppä Ville Tonttila (s. 1977) ja hienopuuseppä Markku Tonttila (s. 1952) kuvailevat puuta eläväksi materiaaliksi myös kuoltuaan ja tämä tulee huomioida puuta työstäessä, sen rakenteissa ja liitoksissa. Puu on haasteellinen, mutta osaajaansa palkitseva materiaali, jossa rungon yksilöllisyys on aistittavissa vielä valmiissa esineessäkin. Markku Tonttila toimii myös puuseppien ja suunnittelijoiden ammatillista ja aatteellista yhteistyötä lujittavan Pro Puu ry:n puheenjohtajana ja toiminnanjohtajana.
www.ebonia-design.fi

Ebonia Designin Näreikkö-installaatio osoitti jo alkuvaiheessa vahvaa omaa tahtoa ja metsän vahvaa voimaa. Materiaali ei halunnut taipua puuseppien tahtoon suunnitelmien mukaisesti, vaan jokainen näre halusi säilyttää oman yksilöllisen luonteensa. Niistä koostettiin yksi kokonaisuus, jossa ne yhdistyvät orgaanisten muotojen himmeliksi. ”Kuusennäreille ei ole harvennuspuuna mitään käyttöä, joten päädyimme jalostamaan materiaalia omilla ehdoillamme käsityömenetelmin, kuorien ja puukolla veistäen”.

Metsästä käsin juliste

Kuvat:
Näyttelykuvat Mikko Oikari.
Milla Vaahtera, kuva Hannakaisa Pekkala.
Muut kuvat näyttelyn taiteilijoilta.