Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko lähetti tervehdyksen Taitojärjestön strategiatyötä aloittavalle kokoukselle 26.8.2020.

thumbnail of Ministerin tervehdys 2020_08_25

Hyvät Taitoyhdistysten toiminnanjohtajat, hallitusten puheenjohtajat ja Taitoliiton edustajat!

Kiitos kutsusta tulla tervehtimään teita Taitojarjeston toiminnanjohtajien syyspaiville Turkuun. Valitettavasti en voi tällä kertaa tavata teitä kasvotusten, joten valitän tervehdykseni teille kirjallisena.

Tänä vuonna Toiminnanjohtajien syyspäivien teemana on Taitojärjestön strategia ja järjestön tulevaisuuden visio. Tälloin huomio kohdistuu erityisesti käsityön, itse tekemisen, kierrätyksen ja sosiaalisen kanssakäymisen merkityksiin. Taitoliitolla ja sen vanhimmilla alueyhdistyksillä on pitkä, yli sadan vuoden historia. Historian kuluessa moni asia onkin muuttunut, mutta alusta asti järjestö on toiminut käsityökulttuurin, kasityötaidon ja käsityöelinkeinon edistajana.

Kaikki ei ollut ennen paremmin, eikä kaikki, mikä toimii nykypäivänä, takaa menestystä tulevaisuudessa. Siksi on syytä pohtia, mikä on Taitojärjestön ydintä, joka kantaa tulevina vuosina aina 2030-luvulle. Millainen on Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n rooli ja asema yhteiskunnallisena vaikuttajana ja toimijana sen 110-vuotisjuhlavuonna 2023? Mihin kehityskulkuihin ja trendeihin- mahdollisesti myos tuleviin sellaisiin – olisi syytä pyrkiä vaikuttamaan ja miten, jotta Taitojärjestön tavoitteet saavutetaan? Suomalainen yhteiskunta ja sen kansainvälinen toimintaymparistö ovat muuttuneet voimakkaasti viime vuosien aikana. Yhteiskunta on monimutkaistunut ja eriarvoistunut, ja epävarmuus on lisääntynyt muun muassa globalisaation ja ilmastonmuutoksen takia. Tyypillistä ajallemme ovat jatkuva ja kiihtyvä muutossykli, päällekkäisten muutosten läpikäynti samanaikaisesti sekä toimialamurrosten ja -häirioiden ennakoimattomuus, minkä koronaepidemia on hyvin osoittanut.

Monilla aloilla on entistä vaikeampaa, jopa mahdotonta tehdä pitkän aikavälin luotettavia ennusteita. Kansainvälinen kilpailu ja ilmastonmuutokseen vastaaminen muuttavat entistä nopeammassa tahdissa elinkeinoelämän ja yhteiskunnan rakenteita.

Muutos heijastuu ammattirakenteisiin ja työtehtävien vaatimuksiin. Samalla tekoäly ja teknologian nopea kehitys tekevat mahdolliseksi organisoida tyotä, vapaa-aikaa ja todellisuutta uusilla tavoilla. Kansalaisten arki muuttuu ennennäkemattömillä tavoilla.

Työelämän murroksessa avainasemassa ovat vahvat perustaidot seka kyvyt ja valmiudet oppia uutta, päivittää omaa osaamista koko elämän ja työuran ajan. Erityisenä haasteena tunnistetaan, etta työn murros ja digitalisaatio muuttavat eniten matalamman koulutustason vaativia töita. Tämä tarkoittaa sitä, etta uudelleenkoulutusta tarvittaisiin erityisesti ryhmissä, jotka nykyisin osallistuvat aikuiskoulutukseen vähän, vaikka ne hyötyisivät koulutuksesta eniten.

Työllisyyden kasvu on kestävin keino vahvistaa julkista taloutta pitkällä aikavälillä. Siksi hallituksen huomio kohdistuu ryhmiin, joissa on suurin potentiaali työllisyyden kasvuun joko työttömyyden tai työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen takia. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi ikääntyneet, pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevat, osatyökykyiset, vammaiset ja osa maahanmuuttajataustaisista. Taitojärjestön harjoittama koulutus-, konsultointi- ja kurssitoiminta täydentää osaltaan oppilaitosten toimintaa valittamalla osaamistaan kansalaisille sekä nykyisille ja potentiaalisille ammatin- ja elinkeinonharjoittajille. Samalla järjestö edistää kansalaisten hyvinvointia oppimiseen, oman osaamisen tunnistamiseen, osallisuuteen ja vuorovaikutukseen liittyvien kokemusten kautta. Yhteistyö ja toimivat verkostot edistävät monenlaista hyvää. Yhdessä tehden saavutetaan konkreettisia tuloksia, mutta aikanamme jolloin moni kokee yksinäisyyttä, arvokasta on myös järjestötoiminnassa saavutettava ”me­tunne”.

Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa vuoteen 2030 saakka ulottuvalla strategiallaan vaikuttaa siihen, etta kaikkien kyvyt ja osaaminen vahvistuvat; luova, tutkiva ja vastuullinen toiminta uudistaa yhteiskuntaa ja ihmisillä on yhdenvertaiset edellytykset kokea elämänsä merkityksellisenä.

Paaministeri Marinin hallituksen ohjelman lähtökohtana on uudistaa ja vahvistaa hyvinvointiyhteiskuntaa. Ohjelma rakentuu ajatukselle suomalaisesta yhteiskunnasta, joka on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ymparistöllisesti kestävä. Hallitusohjelman ja ministeriön strategian tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään työta monella saralla, joista nostan esiin muutamia.

Hallitus valmistelee vuoteen 2030 asti ulottuvan koulutuspoliittisen selonteon, joka on tarkoitus luovuttaa eduskunnalle tämän vuoden loppuun mennessä. Selonteolla valmistellaan linjauksia, joilla varmistetaan muun muassa, että koulutus- ja osaamistaso nousevat kaikilla koulutusasteilla, oppimiserot kaventuvat ja koulutuksellinen tasa-arvo lisääntyy, lapset ja nuoret voivat hyvin ja että koulutus rakentaa yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Valmistelussa kuullaan laajasti eri sidosryhmiä. Olisi arvokasta, että myös Taitojärjestön käsi- ja taideteollisuusalaa koskevaa asiantuntemusta voitaisiin hyödyntää, kun visioidaan, millaiselta osaaminen, oppiminen ja tutkimus näyttävät vuonna 2030.

Jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Jatkuvan oppimisen uudistus on hallitusohjelmaan perustuva kokonaisuus, joka painottuu työikäisten osaamisen kehittämiseen ja jatkuu yli hallituskauden. Tavoitteena on vastata työelämän muutoksista aiheutuviin osaamistarpeisiin ja haasteisiin osaavan työvoiman saatavuudessa.

Tarkoituksena on mm. luoda kattavat elinikäisen ohjaukset palvelut ja tukea aliedustettujen ryhmien osallistumista aikuiskoulutukseen. Tutkintojen rinnalle kehitetään enemmän lyhytkestoisia ja ei­tutkintoon johtavia vaihtoehtoja ja kehitetään lisää työelämärelevantteja ja työn ohella suoritettavia koulutuksia.

Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen Valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelmasta joulukuussa 2019. Kyseessä on poikkihallinnollinen ohjelma, joka hyväksytään joka neljäs vuosi ja jossa linjataan toimet, joilla edistetään nuorten kasvu- ja elinoloja hallituskauden aikana. Ohjelman pääteemaksi hyväksyttiin nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä merkityksellisen elämän, turvallisuuden ja osallisuuden vahvistaminen. Ohjelmalla pyritään muun muassa tukemaan vähemmistöjä ja ehkäisemään syrjäytymistä, edistämään nuorten työllisyyttä ja mielenterveyttä, puuttumaan nuorten päihteiden käyttöön ja peliriippuvuuteen sekä vahvistamaan talous- ja työelämätaitoja osana nuorten hyvinvointia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myös nimittänyt työryhmän laatimaan ehdotukset linjauksiksi ulkomaalaistaustaisten henkilöiden osallisuuden vahvistamisesta kulttuurielämässä ja kulttuurisen moninaisuuden edistämisestä taiteen ja kulttuurin keinoin. Työryhmän on tarkoitus keskittyä kulttuurisen moninaisuuden haasteeseen kulttuuripolitiikassa maahanmuuton ja sen kasvun sekä siihen liittyvän monikulttuurisuuden näkökulmasta. Työryhmä käsittelee myös ulkomaalaistaustaisten henkilöiden mahdollisuuksia harjoittaa ammattimaista toimintaa kulttuurialalla ja osallistua sitä koskevaan kehittämistyöhön ja päätöksentekoon.

Työryhmän tulee huomioida erityisesti tavoite vahvistaa taiteen ja kulttuurin avulla ulkomaalaistaustaisten henkilöiden yhteiskunnallista osallisuutta ja osallistumista sekä edistää taiteen ja kulttuurin keinoin kulttuurien välistä vuoropuhelua.

Hyvä osallistujat!
Taitojärjestö edistää käsityötä kulttuurina, taitona ja elinkeinona ja on merkittävä käsityöperinnön ja aineettoman kulttuuriperinnön puolestapuhuja. Järjestö on käsityöalan suurimpia työllistäjiä, minkä lisäksi sillä on toimipisteitä ja toimintaa laajasti ympäri Suomea. Toiminnan tavoitteena on neuvoa ja kouluttaa suomalaisia kädentaidoissa ja niihin liittyvissä arjenhallinnan taidoissa, mahdollistaa kädentaitojen yksilölliset opintopolut ja harrastusmahdollisuudet sekä edistää käsityöalan yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Taitojärjestön toiminta on tärkeää ja arvokasta taide- ja kulttuurialan kehittymisen kannalta laajemminkin, sillä sekä harrastustoiminnan että käsityöalan ammattilaisuuden kautta luodaan pohjaa myös korkeakouluopinnoille ja ammattilaisuudelle erityisesti visuaalisen taiteen ja muotoilun aloilla.

Taitojärjestön toiminta vahvistaa itsetekemisen ja yhdessä tekemisen kulttuuria, tukee sosiaalista yhteisöllisyyttä sekä vahvistaa elämänhallinnan tunnetta ja yhteiskunnallista osallisuutta. Toiminnalla tavoitetaan vuosittain yli miljoona ihmistä; vaikutukset näkyvät parhaiten ihmisten hyvinvoinnin lisääntymisenä.

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Taitoliitto ja sen vanhimmat alueyhdistykset ovat tehneet yli satavuotisen historiansa aikana merkittävää työtä käsityötaitojen, -yrittäjyyden ja -kulttuurin säilyttämiseksi ja kehittämiseksi Suomessa. Käsityön ja käden taitojen arvostus ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan käsityön aseman ja arvostuksen säilyttämiseksi ja edistämiseksi tarvitaan asiantuntijuutta sekä jatkuvia panostuksia tiedottamiseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Osaamisen, kansallisen kulttuuriperinnön ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta on keskeistä, että myös tulevaisuudessa käsityö on realistinen uravaihtoehto, harrastustoiminnan muoto ja osa kansalaisten arkielämää.

Hyvät kuulijat!
Pääministeri Matinin hallitusohjelman toimeenpano on hyvässä vauhdissa koronaepidemiasta huolimatta.

Epidemia aiheuttaa tietysti. monenlaisia lisätoimenpiteitä, mutta se on myös asettanut kyseenalaiseksi käsityksemme maailmanmenosta ja pakottanut pohti.maan, miten tästä tilanteesta päästään yhdessä eteenpäin entistä vahvempina ja viisaampina. On selvää, että työtä niin koronan selättämiseksi kuin hallitusohjelman tavoitteisiin pääsemiseksi on paljon jäljellä eikä kumpikaan ole helppo tehtävä. Molemmissa tapauksissa myös toimeenpanon seuranta, tutkimustiedon hankkiminen ja vaikutusten arviointi. vievät aikaa. Selvää kuitenkin on, että nykyistä paremman Suomen rakentamiseen tarvitaan meitä kaikkia. Voimme kukin omalla toiminnallamme vaikuttaa siihen, miten vastaamme maailman muutokseen ja tulevaisuuden haasteisiin yhteiskunnassa, alueellisesti. ja lähipiirissämme.

Suomessa kenenkään ei pidä syrjäytyä tai pelätä vanhenemista. Jokainen voi päästä osalliseksi yhteiskuntaan, saada mahdollisuudet itsenäiseen elämään, kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Haluamme, että kaikki pysyvät mukana. Toivon, että Taitoliitto ja alueelliset Taitoyhdistykset ovat mukana rakentamassa tätä yhteistä hyvinvoinnin perustaa 2020-luvulla!
Näillä sanoilla toivotan teille kaikille antoisia syyspäiviä strategiatyön parissa!

Annika Saarikko
Tiede- ja kulttuuriministeri

Kuva www.minedu.fi