Räsymattovinkkejä

Räsymaton tarinaa 

Räsymattoja, kuva Gunnar Bäckman.Mattojen historia on olennainen osa kudonnan historiaa. Kankaan kudontataito on osattu jo tuhansia vuosia sitten, niinkin varhain kuin kivikaudella.
Nykymuotoiset kangaspuut on keksitty jo 1300-luvulla. Suomessa yleisimpiä ovat vipukangaspuut, jotka ovat myös teollisen kudontakoneen esikuva.
Räsymattojen edeltäjiä ovat ohuesta räsykuteesta kudotut räsylakanat ja -peitteet. 

Räsymattoihin leikattiin ennen vanhaan kuteeksi kaikki vanhat pellava- ja puuvillavaatteet sekä vuodetekstiilit kuten lakanat. Varhaisimmat räsymatot olivat melko tasaisen ”yksivärisiä”, värikkäitä vaatteita ei juurikaan käytetty ja siten erilaiset lähes yksiväriset kuteet sekoitettiin tasaisesti sekaisin. Pikkuhiljaa mattoihin haluttiin koristeita ja kuderaitojen sommitteluun voitiin käyttää paljon aikaa. Eri alueilla ja taloilla oli omia raitamalleja. Värikkäitä vaatteita ja siis myös värikkäitä kuteita on ollut saatavilla niukasti, siksi väriä käytettiin usein vain raitakohdissa ja väliin kudottiin pidempi alue tasaväristä pohjaa. Suomalaisia räsykudonnaisia paljon tutkinut Toini-Inkeri Kaukonen on todennut vanhan raidoituksen perustan olevan ”kyynärä pohjaa ja kortteli raitaa”. Vanhan mittakäsitteen mukaan kudottiin mattoihin kyynärä pohjaa eli yksiväristä osaa, jonka mittana kansannaiset käyttivät kyynärpää-sormenpäät mittaa, se oli noin 45-65 cm kutojasta riippuen. Sitten kortteli raitaa eli vaaksan verran värillisiä raitoja. Vaaksan pituus on noin 15 cm peukalon päästä keskisormenpäähän. Mittanauhaa ei tarvittu, mitta kulki mukana silmissä ja käsissä. Niiden avulla muodostettiin mattoihin tasainen raitarytmitys.

Räsykuteiden leikkaaminen

• Leikkaa ainoastaan puhtaista vaatteista tai kankaista. Vältä värjääviä kankaita.
• Poista saumat, päärmeet, kuluneet kohdat, napit, vetoketjut ym.
• Kappaleiden silitys on myös suositeltavaa.
• Pyri leikkaamaan isoja vaatteita, lakanoita, verhoja ja pöytäliinoja.
• Leikkaa suoria pitkiä kaitaleita ja yhdistä ne ompelukoneella yhteen (kuva 1)
• Tai ompele kangaspalat peräkkäin ja yhdistä ne letkuksi (kuva 3), jolloin voit
pujottaa letkun sopivan tangon ympärille ja leikata (kuva 2).
• Tai voit taitella letkun useammin kerroin ja leikata samalla kertaa.
• Paksut kankaat, kuten farkku, leikataan noin 1 cm levyiseksi, ohuet kankaat
pehmeydestä riippuen 2 – 3 cm levyisiksi.
• Vältä tekemästä käännöksiä, ne tekevät matosta epätasaisen ja ”korvallisen”.
Toisaalta ne saattavat tehdä maton pinnan elävän ja kodikkaan
näköiseksi…makuasia.
• Jos revit kudetta, esim. lakanasta, voit ommella suikaleet yhteen kuten kuvassa 1.
• Leikkaa trikookangas pituussuuntaan. Jätä karkeat, harvat kankaat kokonaan
leikkaamatta, ne jättävät mattoon pitkiä lankoja, jotka saattavat kerätä pölyä,
varsinkin tekokuidut.

 

Kiikkalainen räsymatto

Kiikkalaisen sävytysmaton erikoisuus on, että kuteet pätkitään valmiiksi ja koko matto sommitellaan jo
kuteina. Valmiiksi valitut kuteet kudotaan loimeen etukäteen tehdyn järjestyksen mukaan, vain yksi
sukkulan riittää kutomiseen.
Matto väritetään etukäteen ja lasketaan montako mallikertaa haluttuun mittaan tarvitaan. Mallikertoja on
oltava parillinen määrä, jos halutaan matosta symmetrinen. Jokainen valmiiksi pätkitty ja sommiteltu
mallikerta kääritään erikseen. Kuteet pätkitään alla olevan ohjeen mukaan ja solmitaan yhteen
vetosolmulla, joka kutomisvaiheessa aukaistaan.
1. Minkä levyisen maton kudot?
2. Kuinka pitkän maton kudot?
- Kuinka monta mallikertaa mattoon tulee?
- Mikä on mallikerran leveys?
3. Matonkudetta tarvitaan n. 1,7 kg/ m2
- Erilaatuisia: kangasta ja trikoota, uutta ja vanhaa
- Erivärisiä, yksiväristä ja kirjavaa
4. Matokudekerien järjestäminen / malli
- Kangasta ja trikoota tasaisesti koko maton pituudelta
- Paksut ja ohuet kuteet vuorotellen
- tasainen: kaikki värit tasaisesti, häivytetty: väri liukuu matossa tummasta vaaleaan ja
takaisin, takaa-ajettu: väri liukuu tummasta vaaleaan, mallikertojen välille syntyy jyrkkä
raja
5. Kuteiden pätkiminen
Aito kiikkalainen matto
- Kuteen pituus = maton leveys x 2,25
Nk. kiikkalainen matto
- Kuteet pätkitään eripituisiksi. Pisimmät 2,45 x maton leveys
6. Kuteiden liittäminen: päät ohennetaan ja liitetään toisiinsa vetosolmulla
7. Kudekasojen tekeminen = yksi mallikerta
- Kuteet lehtikäärön sisään, pikkupussiin yms.
8. Kuteet kierretään mattosukkuloille oikeassa järjestyksessä
9. Kutoessa syötä kudetta pienille kaarille niin, että kude peittää loimen.
10. Ja eikun kutomaan…

 

 

Maton päiden viimeistely

Maton päiden huolittelu suunnitellaan mahdollisimman tarkkaan ennen kutomista.
Näin tiedetään millaiset hapsut tai päärmeenvarat tarvitaan. Valinta eri mahdollisuuksien
välillä tehdään maton ominaisuuksien, paksuuden, jäykkyyden, tiheyden ja halutun ulkonäön
perusteella. Maton käyttö on myös viimeistelyyn vaikuttava tekijä. Jos matto on kudottu
molemmin puolin käytettäväksi, ei tehdä viimeistelyllä siitä yksipuolista. Hyvä viimeistely
ikään kuin vaatettaa maton.

Erilaisia maton päiden viimeistelytapoja
1. Kankurinsolmu eli merimiessolmu
Tee kahdella loimilangalla vastakkaiset kaksi solmua. Maton pää solmitaan yleensä ensin kankurisolmuilla ja sitten jatketaan muita viimeistelytapoja.
2. Tavallinen hapsu
Yhdistä kaksi vierekkäistä kankurinsolmua hevosenhäntäsolmulla. Maton päät voidaan koristella myös useammalla solmurivillä. Solmurivistä tulee kauniimpi kun lankaniput
ovat paksumpia (lisälankoja).
3. Kierretty hapsu (kuvat vieressä)
Ota kaksi viereistä nippua ja kierrä molemmat samaan suuntaan ja tee hevosenhäntäsolmu päähän. Tupsu kiertyy. Lisälangat voivat olla muutakin materiaalia.
4. Palmikoitu hapsu
Kolmella palmikoimisen voit tehdä edellä mainituin lisälangoin ja päättää hevosenhäntäsolmulla.
5. Solmittu reuna
Solmi reuna ensin kankurinsolmuilla ja sitten teet uudelleen kankurinsolmuja ja kuljetat hapsua kolmen solmun verran toiseen reunaan päin ja jätät sitten
pois. Toisessa päässä palmikoi loppunippu. Tämän palmikon käännät käytössä maton alle. Leikkaa solminnasta poisjätetyt langat pois.