TAITO PLUSSA 2 -hanke

Taiteen ja kulttuurin saatavuuden parantaminen lapsille ja nuorille osana paikallista kulttuuria koulupäivän yhteydessä.

Hankkeessa on mukana Taitoliitto ja yhdeksän alueellista taitoyhdistystä. Taito Plussa2 -hankkeen tarkoituksena on lisätä kulttuurin saavutettavuutta ja mahdollistaa lasten ja nuorten harrastaa käsityötä, muotoilua ja teknologiaa omalla koulullaan. Koululaiskyselyt ja nykyisen hankkeen positiivinen palaute kannustavat hakemaan jatkohanketta. Hanke kestää vuoden 2020 toukokuun loppuun.

Hankkeen tarkoituksena on lisätä kulttuurin saavutettavuutta sekä mahdollistaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastaa käsityötä, muotoilua ja teknologiaa osana aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä ja paikallista kulttuuria omassa koulussaan koulupäivän yhteydessä. Valtakunnalliset koululaiskyselyt 2017 toimivat pohjana koulujen valinnassa. Kysely toimi työkaluna ja on pohja suunniteltaessa käsityön ja kulttuurin saavutettavuutta eri kunnissa koululaisten toiveiden pohjalta.  Meneillään olevan hankkeen hyväksi koetut käytänteet ja toimintamallit luovat pohjan tulevalle jatkohankkeelle. Mukaan lähtevien koulujen kanssa yhteistyössä suunnitellaan harrastetuntien sisällöt. Jatkohankkeen rahoitus mahdollistaisi käsityön harrastustuntien järjestämisen jatkossakin koulujen tiloissa ja pääsääntöisesti niillä kouluilla, joissa ei ole tai on vain vähän harrastustoimintaa. Edellä mainitut asiat, hankkeen valtakunnallinen kattavuus ja vaikuttavuus luovat pohjan jatkohankkeelle.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on käsityön ja kulttuurin saatavuuden parantaminen sekä kulttuuriperintöön tutustuminen harrastetunneilla. Hanke toteutetaan paikallisesti koulujen kanssa tehtävän erillisen toimintasuunnitelman mukaan viikoittain. Oppilaita ohjataan ilmaisemaan itseään monipuolisesti käsityön eri osa-alueilla teematyöskentelyn keinoin.

Hankkeen tavoitteena on

  • edistää lasten ja nuorten käsityötä taitona ja kulttuurina
  • vastata koululaiskyselyssä tulleisiin tarpeisiin
  • täydentää ja laajentaa koulun käsityö-, taide- ja kulttuurikasvatusta
  • tuoda laadukasta käsityökasvatusta monen lapsen ja nuoren saataville
  • mahdollistaa oppilaan vaikuttaminen käsityösisältöihin ja toteutukseen
  • lisätä oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta, kestävän tulevaisuuden rakentamista ja hyvinvointia myös monikulttuurisuuden näkökulmasta
  • vähennetään lasten ja nuorten turvattomuutta, yksinäisyyttä ja tekemisen puutetta
  • luoda harrastetoimintamalli.

 

Toteutustapa

Taitoliitto hakee jatkohankkeelle rahoituksen. Hakemus sisältää Taitoliiton ja Taitoyhdistysten (9) yhdessä laaditun kustannusarvion henkilöstö- ja matkakustannuksista, materiaali- ja laitehankinnoista sekä vakuutuksista. Taitoliitto hallinnoi hanketta ja vastaa avustuksen käytöstä ja selvityksestä. Taito Keski-Suomi ry koordinoi hanketta ja osallistuu hankekäytänteiden suunnitteluun ja ohjausryhmätyöhön.

Hankkeeseen osallistuvat Taitoyhdistykset toteuttavat harrastetunnit oman toiminta-alueensa paikkakuntien kouluilla. Hankkeen käsityön harrastetuntien sisällöistä ja ohjaamisesta vastaavat Taitoyhdistysten opettajat ja ohjaajat. Opetuksista vastaavilla henkilöillä on taustalla vahva ja pitkäaikainen kädentaitojen ja kulttuurialan ohjaustoiminnan osaaminen sekä pedagogiset opinnot tai muulla tavalla hankittu ammattitaito. Oppilasrekrytointi toteutetaan keväällä/syksyllä 2019 esittelytunneilla jokaisella mukaan lähtevällä koululla. Hanke toteutetaan kunkin koulun kanssa tehtävän erillisen toimintasuunnitelman mukaan viikoittain koululaiskysely huomioiden. Harrastetunnit kouluissa käynnistyvät keväällä 2019. Ryhmät kokoontuvat 8 kertaa lukukaudessa yhteensä 48 tuntia.

Oppilaiden ja koulujen kanssa yhteistyössä suunnitellaan sisällöt ja toteutetaan aineelliseen ja aineettomaan kulttuuriperintöön ja paikalliseen kulttuuriin liittyviä teemoja. Tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin, kulttuuriperintöön, vuodenaikoihin, juhlaperinteeseen, lähiluontoon ja ympäristöön, jotka näyttäytyvät eri foorumeilla sekä tulevat näkyväksi koulun juhlien, näyttelyiden, ympäristötaiteen, sosiaalisen median keinoin yhteistyössä eri kulttuurilaitosten sekä oppilaiden, vanhempien ja koulun kanssa.

Hankkeen toteutumista seurataan ja arvioidaan tekemällä Zef -kyselyjä oppilaille, vanhemmille, rehtoreille ja hankkeen toteuttajille. Hyvistä käytänteistä ja tuloksista tiedotetaan raportoimalla OKM:lle ja muille yhteistyötahoille sekä suurelle yleisölle sosiaalisen median keinoin.

Muut keskeiset yhteistyökumppanit

  • Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry/hankehallinto
  • Taito Keski-Suomi ry/koordinaattori
  • Taito Keski-Suomi ry, Taito Pirkanmaa ry, Taito Itä‐Suomi ry, Taito Etelä-Pohjanmaa ry, Taito Etelä-Suomi ry, Taito Uusimaa ry, Taito Satakunta ry, Taito Varsinais-Suomi ry ja Taito Pohjois-Pohjanmaa ry. Yhdistykset työskentelevät yhteistyössä paikallisten perusopetuksen koulujen kanssa.

Hankkeessa paikkakuntia on mukana 22, kouluja 37, ryhmiä 43 ja oppilaita n. 440.

  • Taito Keski-Suomi ry/Saarijärvi (5 koulua/5 ryhmää), Kannonkoski (1 koulu/ 2 ryhmää)
  • Taito Pirkanmaa ry/Kolho (1/1), Hämeenkyrö (1/1), Pälkäne (1/1), Juupajoki (1/1), Tottijärvi (2/2), Valkeakoski (2/2),
  • Taito Itä‐Suomi ry/Kuopio (2/3)
  • Taito Etelä-Pohjanmaa ry/Karijoki (1/1), Isojoki (1/1), Laihia (3/3)
  • Taito Etelä-Suomi ry/Helsinki (2/4), Parikkala (1/1), Luumäki (1/2)
  • Taito Uusimaa ry/Nurmijärvi (2/2), Mäntsälä (1/1)
  • Taito Satakunta ry/Pori (2/2)
  • Taito Varsinais-Suomi ry/Raisio (2/2), Naantali (1/1)
  • Taito Pohjois-Pohjanmaa ry/ Kuusamo (3/3), Oulu (1/2)

Kohderyhmä

Meneillään olevan hanke luo pohjan jatkohankkeelle. Taito plussa -kärkihankeen harrastetunneille on osallistunut kevään 2018 aikana n. 440 lasta, 38 eri koulusta 22 eri paikkakunnalla. Tällä hetkellä hankkeessa on mukana Taitoliiton (2) ja Taitoyhdistysten henkilökuntaa (10), opettajia ja ohjaajia (22) yhteensä 34 henkilöä.

Oppilaiden ja koulujen kanssa yhteistyössä suunnitellaan ja toteutetaan kulttuuriperintöön ja paikalliseen kulttuuriin liittyvät harrastetunnit. Tutustutaan suomalaiseen kulttuuriin, kulttuuriperintöön, vuodenaikoihin, juhlaperinteeseen, lähiluontoon ja ympäristöön. Hanke näyttäytyy eri foorumeilla sekä tulee näkyväksi koulun tapahtumien ja sosiaalisen median keinoin yhteistyössä eri kulttuurilaitosten sekä oppilaiden, vanhempien ja koulun kanssa.

Hankkeeseen osallistuville sidosryhmille tehdään hankkeen päätyttyä kysely, jossa arvioidaan hankkeen prosesseja ja tavoitteiden toteutumista. Arvioidaan uusien toimintamallien ja käytänteiden vaikutuksia käsityön ja kulttuuriperinnön opettamiseen ja oppimiseen sekä millaisia vaikutuksia niillä on uusien toimintamallien ja perusopetuksen opetussuunnitelman toteutumiseen. Hankkeen sidosryhmien kuuleminen tehdään Virvatuli-itsearviointi -mallista tutulla Zef -arviointikoneella ja sen toteuttamisesta vastaa hankkeen koordinaattori.

Tulokset

Meneillään olevan hankkeen hyväksi koetut käytänteet, toimintamallit, valtakunnallinen kattavuus ja vaikuttavuus luovat hyvän pohjan. Jatkohanke mahdollistaa laadukkaan käsityö-, muotoilu- ja teknologiakasvatuksen mahdollisimman monen lapsen ja nuoren saataville. Jatkohanke täydentää koulun käsityö-, taide- ja kulttuurikasvatusta. Hanke lisää kulttuurin saavutettavuutta sekä mahdollistaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastaa käsityötä, muotoilua ja teknologiaa osana aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä ja paikallista kulttuuria omassa koulussaan. Tavoitteena on luoda harrastetoimintamalli, joka toisi jatkuvuutta käsityön harrastamiseen osana lasten koulupäivää. Jatkohanke vahvistaa perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti koulun sekä käsityön ja kulttuurin ammattilaisten, ammattitaitoisten opettajien ja ohjaajien yhteistyötä ja vuorovaikutusta.

Valtakunnallinen koululaiskysely 2017 toimii työkaluna ja on pohja suunniteltaessa käsityön ja kulttuurin saavutettavuutta eri kunnissa koululaisten toiveiden pohjalta. Taitoyhdistykset ovat olleet paikallisesti yhteydessä alueensa kouluihin, jotka ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa käsityön harrastetunteihin.

Toteutusajankohta on 1.1.2019-31.5.2020. Harrastetunnit järjestetään koululaisten, perusopetuksen vuosiluokkien 1-9 oppilaiden, toiveiden mukaisesti koulupäivän yhteydessä koulun tiloissa ennen oppituntien alkua, keskellä koulupäivää oppituntien välissä tai iltapäivisin. Ryhmät kokoontuvat viikoittain 8 kertaa lukukaudessa yhteensä 48 tuntia.

Opetuksista vastaavilla henkilöillä on taustalla vahva ja pitkäaikainen kädentaitojen ja kulttuurialan ohjaustoiminnan osaaminen sekä pedagogiset opinnot tai muulla tavalla hankittu ammattitaito.

Taitoyhdistysten opettajat ja ohjaajat suunnittelevat ja toteuttavat oppilaiden ja koulujen kanssa yhteistyössä harrastetuntien sisällöt paikallisesti. Suunnittelun pohjana käytetään kouluyhteistyössä jo esiin tulleita teemoja. Harrastetunnit rakennetaan käsityön ja teemojen ympärille sekä aineettoman ja aineelliseen kulttuuriperintöön ja paikalliseen kulttuuriin liittyen, huomioiden myös oppilaille keskeiset ajankohtaiset ja perinteiset ilmiöt.

Jatkohankkeen tavoitteena on lisätä kulttuurin saavutettavuutta sekä mahdollistaa lasten ja nuorten harrastaa käsityötä, muotoilua ja teknologiaa osana aineetonta ja aineellista kulttuuriperintöä ja paikallista kulttuuria omassa koulussaan. Oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa kulttuuri- ja käsityösisältöihin ja niiden toteutukseen sekä toimia oman paikkakunnan kulttuurikentällä mahdollisuuksien mukaan. Hanke lisää oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoisuutta, kestävän tulevaisuuden rakentamista ja hyvinvointia myös monikulttuurisuuden näkökulmasta. Kaikilla on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet toteuttaa itseään käsityön eri osa-alueilla ja osallistua harrastetunneille. Kestävässä kulttuurissa hyväksytään ihmisten erilaisuus, kunnioitetaan jokaisen oikeuksia ja perustavanlaatuisia vapauksia. Kestävä kulttuuri ei ole pysähtynyt vaan elää ja muuttuu vuorovaikutuksessa ihmisten ja ympäristön kanssa erilaisissa projekteissa.