Käsityön elävä kulttuuriperintö

Käsityön aineeton kulttuuriperintö

Käsityötaidot ovat kautta aikojen siirtyneet taitajalta toiselle. Käsitöiden elävä perintö viittaa yhtä lailla taitoon ja tietoon tehdä käsitöitä erilaisilla elinympäristömme materiaaleilla, rakentaa taloja tai entisöidä huonekaluja. Käsitöitä tehdään omaan käyttöön harrastuksena ja monelle käsityö on ammatti. Toisaalta monessa ammatissa tarvitaan erilaisia käsityötaitoja.

Museovirasto vastaa aineettoman kulttuuriperinnön suojelemista koskevan Unescon yleissopimuksen toimeenpanosta Suomessa. Sopimuksen henki edellyttää, että yhteisöillä on keskeinen rooli aineetonta kulttuuriperintöä tunnistettaessa ja määriteltäessä. Siksi kansallista toimeenpanoa toteutetaan verkostotoimintana sekä korostetaan yhteisöjen ja sidosryhmien osallisuutta. Keskeisessä roolissa tässä työssä ovat monialaisista toimijaverkostoista kootut aineettoman kulttuuriperinnön ringit. Ensimmäisenä on perustettu käsityörinki, joka vie sopimuksen täytäntöönpanoa eteenpäin käsityöalalla.

Vuoden 2017 alussa Taitoliitto tuotti Käsityön äärellä – elävä käsityökulttuuri -näyttelyn Helsinkiin CraftCorneriin. Näyttelyssä tuotiin esille perinteistä, katoamassa olevaa, yhteisöllistä, modernia, yhteiskuntavastuullista ja muotoilullista käsityötaidon kenttää.  Pohjoismaiset aineettoman kulttuuriperinnön järjestötoimijat, Taitoliitto muun muassa, ovat rakentaneet yhteispohjoismaista wikialustaa parhaiden vaalimiskäytäntöjen jakamista varten. Ryhmän valmistelema Nordic Safeguarding Practices wikialusta avautuu syksyllä 2017.

Käsityörinki

Suomi hyväksyi vuonna 2013 Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Sopimuksen tarkoituksena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön tunnistamista ja vaalimista Suomessa. Aineeton kulttuuriperintö on mm. käsityötaitoja, suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä sekä rituaaleja ja juhlamenoja.

Keskeisessä roolissa kansallisen toimeenpanon toteuttamisessa ovat monialaisista toimijaverkostoista kootut aineettoman kulttuuriperinnön ringit. Rinki toimii koordinoivana elimenä ja solmukohtana, jossa kunkin alan perinteen harjoittamisesta, siirtämisestä, koulutuksesta, tutkimuksesta, dokumentoinnista ja tallentamisesta vastaavat toimijat voivat kohdata. Se voi mm. herätellä kansallista keskustelua, järjestää seminaareja ja tapahtumia sekä luoda uusia kumppanuuksia ja hankkeita. Sillä on myös roolinsa aineettoman kulttuuriperinnön kansallisessa luetteloinnissa

Tammikuussa 2017 ilmestyi laaja verkkojulkaisu ”Itsetekemisen perinne – Käsityöt elävänä kulttuuriperintönä”, joka valottaa aihetta 10 asiantuntija-artikkelin kautta.

Käsitöihin liittyviä esimerkkejä löydät Elävän perinnön wikiluettelosta. Tervetuloa mukaan kartuttamaan Wikiä elävän käsityöperinnön ilmiöillä!

Taitoliiton koordinoimassa käsityöringissä ovat mukana:
Museovirasto, Helsingin yliopisto, Helsingin työväenopisto, Modus ry, Suomen käsityön museo, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Helsingin yliopisto / käsityötiede, Suomen käsityön ystävät Oy, Sami Duodji ry, Designmuseo, Restaurointikilta, Ornamo, Rakennusperinteen Ystävät ry, Marttaliitto, Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö, Punomo, Tekstiilikulttuuriseura sekä käsityöalan tutkijoita

Lisätietoja:

  • www.aineetonkulttuuriperinto.fi
  • Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori, Museovirasto, leena.marsio(at)museovirasto.fi, puh. +358 295 33 6017
  • Kikka Jelisejeff, kehittämispäällikkö, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, kikka.jelisejeff(at)taito.fi, puh. +358 40 7523 662