Käsityön elävä kulttuuriperintö

Käsityön aineeton kulttuuriperintö

Käsityötaidot ovat kautta aikojen siirtyneet taitajalta toiselle. Käsitöiden elävä perintö viittaa yhtä lailla taitoon ja tietoon tehdä käsitöitä erilaisilla elinympäristömme materiaaleilla, rakentaa taloja tai entisöidä huonekaluja. Käsitöitä tehdään omaan käyttöön harrastuksena ja monelle käsityö on ammatti. Toisaalta monessa ammatissa tarvitaan erilaisia käsityötaitoja.

Museovirasto vastaa aineettoman kulttuuriperinnön suojelemista koskevan Unescon yleissopimuksen toimeenpanosta Suomessa. Sopimuksen henki edellyttää, että yhteisöillä on keskeinen rooli aineetonta kulttuuriperintöä tunnistettaessa ja määriteltäessä. Siksi kansallista toimeenpanoa toteutetaan verkostotoimintana sekä korostetaan yhteisöjen ja sidosryhmien osallisuutta. Keskeisessä roolissa tässä työssä ovat monialaisista toimijaverkostoista kootut aineettoman kulttuuriperinnön ringit. Ensimmäisenä on perustettu käsityörinki, joka vie sopimuksen täytäntöönpanoa eteenpäin käsityöalalla.

Vuoden 2017 alussa Taitoliitto tuotti Käsityön äärellä – elävä käsityökulttuuri -näyttelyn Helsinkiin CraftCorneriin. Näyttelyssä tuotiin esille perinteistä, katoamassa olevaa, yhteisöllistä, modernia, yhteiskuntavastuullista ja muotoilullista käsityötaidon kenttää.  Pohjoismaiset aineettoman kulttuuriperinnön järjestötoimijat, Taitoliitto muun muassa, ovat rakentaneet yhteispohjoismaista wikialustaa parhaiden vaalimiskäytäntöjen jakamista varten. Ryhmän valmistelema Nordic Safeguarding Practices wikialusta avautui syksyllä 2017.

Käsityörinki

Suomi hyväksyi vuonna 2013 Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Sopimuksen tarkoituksena on edistää aineettoman kulttuuriperinnön tunnistamista ja vaalimista Suomessa. Aineeton kulttuuriperintö on mm. käsityötaitoja, suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä sekä rituaaleja ja juhlamenoja.

Keskeisessä roolissa kansallisen toimeenpanon toteuttamisessa ovat monialaisista toimijaverkostoista kootut aineettoman kulttuuriperinnön ringit. Rinki toimii koordinoivana elimenä ja solmukohtana, jossa kunkin alan perinteen harjoittamisesta, siirtämisestä, koulutuksesta, tutkimuksesta, dokumentoinnista ja tallentamisesta vastaavat toimijat voivat kohdata. Se voi mm. herätellä kansallista keskustelua, järjestää seminaareja ja tapahtumia sekä luoda uusia kumppanuuksia ja hankkeita. Sillä on myös roolinsa aineettoman kulttuuriperinnön kansallisessa luetteloinnissa

Tammikuussa 2017 ilmestyi laaja verkkojulkaisu ”Itsetekemisen perinne – Käsityöt elävänä kulttuuriperintönä”, joka valottaa aihetta 10 asiantuntija-artikkelin kautta.

Käsitöihin liittyviä esimerkkejä löydät Elävän perinnön wikiluettelosta. Tervetuloa mukaan kartuttamaan Wikiä elävän käsityöperinnön ilmiöillä!

Taitoliiton koordinoimassa käsityöringissä ovat mukana:
Museovirasto, Helsingin yliopisto, Helsingin työväenopisto, Modus ry, Suomen käsityön museo, Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Helsingin yliopisto / käsityötiede, Suomen käsityön ystävät Oy, Sami Duodji ry, Designmuseo, Restaurointikilta, Ornamo, Rakennusperinteen Ystävät ry, Marttaliitto, Tyyne-Kerttu Virkki -säätiö, Punomo, Tekstiilikulttuuriseura, Itä-Suomen yliopisto, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Ammattiopisto Tavastia, Draktbyrån Brage, Riihimäen lasimuseo, Concreatives, Suomen kultaseppien liitto, Uuden muotoilun yhdistys, Savonia-ammattikorkeakoulu sekä käsityöalan tutkijoita

Lisätietoja:

  • www.aineetonkulttuuriperinto.fi
  • Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori, Museovirasto, leena.marsio(at)museovirasto.fi, puh. +358 295 33 6017
  • Kikka Jelisejeff, kehittämispäällikkö, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, kikka.jelisejeff(at)taito.fi, puh. +358 40 7523 662


Käsityön äärellä -tapaamiset

Käsityön äärellä -tapaamiset ovat keskusteluja käsityön äärellä. Käsitöiden tekeminen on hidasta ja rauhoittavaa. Sen lomassa ehtii hyvin miettiä syntyjä syviä sekä jakaa ajatuksia.

Tapaamisissa tavataan toisia käsityön ystäviä, keskustellaan käsitöiden tekemisestä ja paikallisesta käsillä tekemisen kulttuurista sekä tekemisestä. Tapaamisessa voidaan tarinoida käsityömuistoista ja itselle tärkeistä käsitöistä. Tapaamisen aiheena voi olla myös jokin ajankohtainen käsityön teema, näyttely tai jokin itselle tärkeä käsityö, jonka tarina kerrotaan. Keskustelut voivat olla vapaamuotoisia tai keskustelujen ryhdittäjänä voi käyttää Käsityön äärellä -korttisarjaa.


 

 

Käsityön äärellä -keskustelukortit

Käsityön äärellä -keskustelukortit ovat uudenlainen tapa tutustua käsityökulttuuriin ryhmän kanssa tai itsekseen. Korttisarjassa avataan käsityön merkityksiä itselle, yhteisöille ja yhteiskunnalle. Kortit innostavat pohtimaan ja keskustelemaan käsityökulttuurista monesta näkökulmasta ja niistä voi saada uusia oivalluksia käsityön laaja-alaisesta vaikuttavuudesta.

Käsityön tekijä voi korttien avulla pohtia omaa suhdettaan käsityöhön ja sen ilmiöihin sekä ymmärtää omaa tekemistään uudella tavalla. Tavoitteena on, että korttien sisältöjen herättämät ajatukset saavat aikaan virkistäviä kokemuksia käsityön äärellä.

Käsityön äärellä -korttipakkauksen ohjevihkosessa kuvaillaan korttisarjan teemojen sisältöjä, avataan mitä on käsityön elävä kulttuuriperintö ja annetaan vinkkejä korttien monipuolisista käyttömahdollisuuksista.

Korttisarja on saatavana myös ruotsiksi.

Lue lisää ja tilaa korttisarja

Logo Käsityöperintö

Käsityöperinnön kummitoiminta

Käsityökummius antaa ihmisille mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa käsityökulttuuriperinnön säilymiseen ja vaalimiseen. Kummikäsityön avulla voi lisätä ihmisten tietoisuutta ja osallisuutta omaan paikalliseen kulttuuriin.

Käsityöperinnön kummitoiminnassa rekrytoidaan käsityökulttuurista kiinnostuneita tutkimaan, huoltamaan ja uudistamaan käsityötä omalla alueellaan. Tavoitteena on jalkauttaa käsityöperinteestä huolehtimista ja vaalimista sinne, missä on elävää käsityöperinnettä. Kummitoiminta kiinnittää ihmisiä paikalliseen kulttuurin ja sen ylläpitämiseen ja uudistamiseen.

Kummikäsityötoiminnan vuonna 2019 aloittivat Taito Etelä-Suomi, Taito Keski-Suomi, Taito Keski-Pohjanmaa, Taito Satakunta ja Taito Etelä-Pohjanmaa.


 

Käsityöperintöiltamat

Käsityöperintöiltamissa kehitetään Taitojärjestön paikallisyhdistyksille ideoita, joita voi käyttää paikallisen käsityökummitoiminnan käynnistämiseen, kehittämiseen ja/tai toteuttamiseen. Lisäksi käsityöperintöiltamissa voidaan rekrytoida vapaaehtoisia toimimaan käsityökummeina. Käsityöperintöiltamat antavat mahdollisuuden osallistua ja osallistaa käsityöperintötoiminnan yhteissuunnitteluun. Käsityöperintöiltamat pohjautuivat Taitoliiton järjestämiin Käsityön äärellä -keskusteluiltoihin.  Käsityöperintöiltamiin kokoonnuttaan keskustelemaan paikkakunnan käsityöperinnöstä, jaetaan muistoja ja kokemuksia käsityön tekemisestä sekä tehdään käsitöitä.

Käsityöperintöiltamissa suunnitellaan ja ideoidaan yhdessä osallistujien kanssa uusia tuotteita, toimintamalleja tai tapahtumia, joissa paikallinen käsityöperinne on keskiössä.

Lisäksi kutsutaan vapaaehtoisia käsityökummeja mukaan kehittämään uutta käsityökulttuuria paikkakunnalle. Käsityökummit ovat ihmisiä, jotka haluavat edistää ja olla mukana tuottamassa uutta käsityökulttuuria. Kummien tehtävät suunnitellaan yhdistyksen käsityöperintötoiminnan ja kummien kiinnostuksen mukaan.

Käsityöperintöiltamissa on neljä elementtiä:

  1. Käsityöperintöön virittävä keskustelu esimerkiksi käsityön äärellä -keskustelukorttien avulla
  2. Paikalliseen käsityöperinteeseen liittyvän teeman ja käsityön aineettoman elävän perinnön esittely
  3. Käsityöperintötoiminnan ideointi yhteisöllisellä ideointimenetelmällä
  4. Kummikäsityön määritteleminen ja vapaaehtoisten kutsuminen käsityökummiksi

 

KÄSITYÖPERINTÖRATAS

Käsityöperintöratas on käsityöperintöiltamien ideoinnin, keskustelujen ja niistä tehtyjen havaintojen pohjalta luotu malli käsityöperintöprosessista Taitojärjestössä. Rattaan vaiheet kuvaavat käsityöperintötoiminnan prosessia yhdistyksessä.

Käsityöperintötoiminnan ratasmalli on malli, jota voi hyödyntää käsityöperintötoiminnan toteuttamisessa. Käsityöperintöratas sisältää käsityöperintöprosessin vaiheet: tunnista, tutki, suunnittele, valitse ja toteuta. Kaikki viisi vaihetta ovat yksi kokonainen käsityöperintöprosessi, jossa käsityöperinteestä tulee paikallista elävää käsityöperintöä. Käsityöperintötoiminta voidaan aloittaa mistä vaiheesta tahansa tai toteuttaa vain yksi vaihe, paikallisen tilanteen ja resurssien mukaan. Käsityöperintöprosessi aloitetaan sellaisella tekemisellä, joka vastaa yhdistyksen tarpeita.

Käsityöperintöratas. Kuvio © Kikka Jelisejeff & Anna-Mari Raunio 2019


Opinnäytetyö: Kulttuuriperinteestä käsityöperinnöksi. Käsityöperintötoiminnan mallin luominen Taitojärjestölle. Anna-Mari Raunio 2019, Kulttuurituotannon koulutusohjelma. Humanistinen ammattikorkeakoulu.
https://www.theseus.fi/handle/10024/263190