Saunavihdan tekemiselle paras aika on kesäkuun puolivälistä heinäkuun alkuun, siis noin viikko juhannuksen molemmin puolin. Silloin koivun lehdet ovat jo kasvaneet täysikokoisiksi, mutta ovat vielä sitkeästi kiinni oksissa ja pysyvät kiinni vaikka vihdan kuivattaisi ja säilöisi talvella käytettäväksi.

Vihta tai vasta, nimitys vaihtelee alueittain ja kulkee usein myös perheen perimätietona sukupolvelta toiselle. Perinteisesti lännessä on käytetty nimeä vihta ja idässä taas nimitystä vasta.

Koivun lehdistä erittyy saponiinia ja rauhoittavia tuoksuja, jotka koetaan kylpiessä ja saunoessa rauhoittaviksi ja vihtominen myös rentouttaa lihaksia ja puhdistaa ihoa.

Paras vihta tulee rauduskoivun oksista. Rauduskoivun lehdet ovat kolmion malliset ja niiden reunoissa on pieni sahalaita. Toinen Suomessa yleisesti kasvava koivulaji on hieskoivu, jonka lehdet ovat pehmeämmät ja eivät välttämättä kestä vihtomista niin hyvin.

Tällä videolla näytetään vihdan tekemisen vaiheet. Muistathan, että koivun oksin taittamiseen tarvitset aina maanomistajan luvan.

Kuvat ja videon kuvaus Kapina Oy.