Tiedotteet

3.1.2018

PISTOT-näyttelyssä esitellään suomalaista tämänhetkistä käsityön taidetta sekä käsityön, luovuuden ja näkemyksellisen taidon tuloksia. Taitoliiton koordinoimaan Pistot-näyttelyyn tuli yhteensä 172 teosesitystä 75 taiteilijalta. Näyttelyteokset valitsi kuva- ja tekstiilitaiteilija Ulla Pohjola. Mukana on teoksia 30 taiteilijalta.
Ulla Pohjola kertoo näyttelyteoksista ja valintaprosessista:
– Oli ilahduttavaa, että näyttelyyn tuli niin runsaasti teosehdotuksia. Näyttelyn teemaa oli käsitelty monipuolisesti eri tekniikoiden ja materiaalien välityksellä. Teosten kirjo oli laaja: esteettisyys, tekninen taitavuus, muodon taju, yllättävät materiaalivalinnat, teosten aiheet ja niiden kautta avautuvat viestit loivat mielenkiintoisen mahdollisuuden tutustua kuvien välityksellä tämän päivän käsityön taiteeseen.
Ilmaisun rohkeus ja ennakkoluulottomuus tulivat esiin monissa näyttelyyn valituissa teoksissa ja niissä myös näyttelyn pistot-teemaa oli tulkittu kiinnostavasti omalla näkemyksellä. Joissakin teoksissa kirjonta ei ollut välttämättä edes päätekniikka. Vain muutama pisto yhdistettynä muihin tekniikoihin, kuten esimerkiksi puupiirrokseen voi luoda eheän, merkityksellisen ja persoonallisen tulkinnan. Monet teokset olivat maalauksellisia ja aiheet esittäviä. Teokset arvioitiin nimimerkeillä, eikä tekijöitä siten tiedetty. Arvosteluperusteina olivat aiheen oma-peräinen tulkinta, idean tuoreus, sekä ilmaisuvoimainen toteutus.
 – Kaikki valittujen näyttelyteosten tekijät ovat naisia. Monissa teoksissa aiheeksi nousivat korostetusti esiin naisen elämään liittyvät tunteet ja tapahtumat. Vanhat tekstiilit, erilaiset kierrätysmateriaalit ja luonnonkuidut ovat edelleen suosittuja materiaaleja, mutta myös esimerkiksi muovia, pahvia, nahkaa, puuta ja metallia käytetään vanhojen materiaalien rinnalla.
– Huumoria olisin teosehdotuksiin toivonut jopa enemmän. Irrottelua sekä hulluttelua olisi mahtunut mukaan enemmän.
– Näyttelyyn lähetetyistä ehdotuksista välittyy valtava innostus ja rakkaus käsitöihin, pieniin ja suuriin pistoihin. On hienoa huomata, kuinka perinteitä toisaalta kunnioitetaan, mutta toisaalta ollaan myös valmiita rikkomaan rajoja, etsimään uusia ilmaisumuotoja.
Pistot näyttelyn taiteilijat:
Maiju Ahlgrén, Riikka Ajanki, Synnöve Dickhoff, Elina Helminen, Maarit Humalajärvi, Marianne Huotari, Aura Kajaniemi, Marjo Kalavainen, Merja Keskinen, Eliza Kraatari, Marita Lappalainen, Pirita Lautala, Emma London, Mirja Marsch, Raija Marttinen, Tupu Mentu, Elina Ollikainen, Marja Palmujoki, Alli Peep,Raija Rastas, Sanna Rintalaulaja, Johanna Suonpää, Marjaana Tillander-Luhtala, Kaisa Törmänen, Leena Vainio, Jana Vyborna-Turunen, Jaana Wahlsten, Tarja Wallius, Ditte Winqvist, Eija Zweygberg.
Kuvassa Tarja Walliuksen Hattara, kuva Petra Tiihonen.Näyttely on esillä 13.1.–24.2.2018 CraftCornerissa, Helsingissä, osa töistä valitaan Suomen käsityön museon Näytönpaikassa 6.3.–22.4.2018 järjestettävään näyttelyyn.

Näyttelyn koordinoi Taitoliitto.
Lisätietoja:
Kikka Jelisejeff, puh 040 7523 662, kikka.jelisejeff(at)taito.fi
CraftCorner, Eteläesplanadi 4, Helsinki
www.craftcorner.fi

17.11.2017

Taitoliitto valitsee vuosittain Vuoden käsityötekniikan

Vuoden 2018 käsityötekniikka on kirjonta

Monimuotoiset kirjontatekniikat ja materiaalit tuovat perinteisen tekniikan tähän päivään.

Perinteiset ja kansanomaiset kirjonnat ovat olleet eri maissa ja sosiaalisissa yhteisöissä kulttuurin kansantaidetta, jossa kuvioilla ja symboleilla on ollut tarkkoja merkityksiä. Tänään kirjontakäsityö elää vahvasti käsityötrendien kanssa ja vaikka perinteen merkitys on säilynyt ja sieltä ammennetaan inspiraatiota niin kädenjälki voi olla myös yksinkertaista ja tekniikat nopeita.

Kuvioiden ja tekniikoiden runsaudensarvi

Innostu uudelleen koulun vohvelikangaskirjonnasta, kokeile ompelukonekirjontaa tai paikkaa, vaikka vaatteen reikä pienellä kirjonnalla. Kirjonta mahdollistaa monenlaisen vapaan kuvioinnin ja sopii niin vaatteisiin, sisustukseen kuin asusteisiinkin. Vanha ajatus monogrammeilla kirjotuista lakanoista on jäänyt taakse ja nyt voi irrotella kirjonnan mahdollisuuksilla ja moderneilla kuvioilla. Toisaalta upeat, käsin tehdyt kansallispukujen kirjonnat elävät voimakkaasti tässä ajassa ja niistäkin voi saada ideoita esimerkiksi vaatteen uudistamiseen ja tuunaamiseen.

Taitoliitto valitsee Vuoden käsityötekniikan nyt toisen kerran. 2017 tekniikka on makramee ja 2018 tekniikaksi on valittu kirjonta. Pitkään vähän unohduksissakin ollut käsityötekniikka on kansainvälisten virtausten mukaan maailmanlaajuisesti nousussa ja sen suurta suosiota selittääkin esimerkiksi se, ettei kirjontatyö vaadi suurta tilaa tai erikoisia työvälineitä, vaan sitä voi tehdä kuka vaan. Yksinkertaisimmillaan kuvio syntyy langalla ja neulalla.

Vuoden käsityötekniikka tuodaan vuoden 2018 aikana esiin tapahtumissa, taitoyhdistysten kurssitarjonnassa ja myös 20.1.2018 vietettävän valtakunnallisen Käsityölauantain ohjelmassa. Taitojärjestö jakaa 2018 joka keskiviikko kirjontateemaan liittyvän käsityövinkin verkkosivuillaan taito.fi sekä Facebookissa Onni elää käsityössä –sivulla.


13.9.2017

Roosa nauha -neulemalleja tunnetuilta kotimaisilta neulesuunnittelijoilta

”Roosa nauha -sukkamallini saivat innoituksen herkistä ajatuksista, lohdusta ja myötätunnosta”, kertoo suunnittelija Titta Järvensivu, joka tunnetaan suunnittelijanimellä Titta J’s Fantasysocks.

Tämän syksyn Roosa nauha -käsityömalliston suunnittelijoiksi Taitojärjestö kutsui tunnettuja neulebloggareita ja moni lähti mielellään mukaan kampanjaan, jossa käsityöllä kerätään varoja Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen.

Taitojärjestö on jo viidettä kertaa mukana Roosa nauha -kampanjassa. Roosa nauha -ohjekuvastossa nähdään malleja kahdeksalta kotimaiselta suunnittelijalta, mukana someseuraajille monta tuttua: Puikkomaisteri Tiina Kaarela, Neulova narttu -blogista tuttu Soile Pyhänniska, Taito Pirkanmaan Minna Ahonen, Onnen lankamoinen -blogin Laura Lehtinen, Maridis Designin Marita Metsäkylä, Käsistä karannut-blogin Tiina Kuulasmaa, Tetri Design Anna-Karoliina Tetri sekä Fantasysocks ja Titta Järvensivu.

Kuvasto tulee myyntiin taitokeskuksiin ja Taito Shopeihin Roosa nauha -kuukauden käynnistyessä 28.9.2017. Mallien ohjeet on suunniteltu Taito Pirkanmaan valmistamille Roosa nauha -langoille. Lankamallistoon kuuluu 27 värisävyä. Sekä ohjevihkojen että lankojen myynnistä osa lahjoitetaan Syöpäsäätiön keräykseen, jolla tuetaan rintasyöpätutkimusta.

#roosanauha #rohkeudelle

Lue lisää ja löydä myyntipisteet:

https://www.taito.fi/roosanauha


11.4.2017

Ensimmäinen Taito Junior -palkinto Mikael Peltokedolle

Taitoliitto ja LähiTapiola ovat perustaneet uuden nuorille taitajille suunnatun kädentaitojen palkinnon, joka jaetaan ensimmäisen kerran 11.4.2017. Palkintosumma on 1000 euroa ja sen lahjoittaa LähiTapiola. Palkintoon pyydettiin esityksiä yleisöltä, ehdottavan nuoren tuli olla 12–25-vuotias. Ehdotuksia tuli yhteensä 40 ja kaikki olivat esitysten mukaan hyvin innostuneita käsityöstä ja harrastus oli osalla jo johtanut koulutukseen ja ammattiinkin. Monella harrastus oli alkanut jo hyvin nuorena ja omatoimisen harrastuksen lisäksi moni oli osallistunut myös käsityökoulutoimintaan ja saanut taiteen perusopetusta.

Ensimmäisen Taito Junior -palkinnon saajaksi on valittu nurmolainen 16-vuotias Mikael Peltoketo. Mikaelin erityisosaamista on puukkojen valmistus ja hän kertoo aloittaneensa puukkojen tekemisen koulussa 7. luokalla. Mikael on pitänyt yllä perinteistä, taitoa vaativaa puusepän käsityötä omassa tekemisessään. Hän kertoo, että esikuvina ovat olleet käsistään taitavat isovanhemmat.

– Käsityöt antavat minulle tuotteliaan viihdykkeen ja mahtavaa vastapainoa koulutyölle. Siinä saa toteuttaa itseään ja työn valmistuessa voi kokea onnistumista. Kun projekti kestää kauan se on suorastaan legendaarinen tunne, kun lopulta näkee valmiin lopputuloksen, jonka eteen on tehnyt pitkään töitä, Mikael kertoo.

Lukion ensimmäistä luokka käyvä Mikael on puukkojen kahvoissa yhdistänyt taidokkaasti eri puulajeja ja myös korjannut muutamia vanhoja kirveitä tehden niihin uudet varret ja kunnostanut vanhat ruosteiset terät. Työvälineitä löytyy hyvin kotoa mutta Mikael käy myös kansalaisopiston puutyöpiirissä tekemässä puukkoja. Mikael toivoo, että käsityö on jatkossakin hänelle leppoinen harrastus, jossa voi kokea onnistumista ja nähdä omien käsien jälkeä. Hän on käynyt myös Näppi-käsityökoulua kuusi vuotta ja suorittanut taiteen perusopetuksen perusopinnot.

– Yleisesti nuorten kertomuksissa käsityön merkityksestä nousi voimakkaasti esille käsityön tärkeys nuorten hyvinvoinnille, moni ehdokkaista kertoi, että käsityö antaa mahdollisuuden onnistua ja ilmaista itseään, kertoo Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen. Ilahduttavaa oli myös huomata, että nuorten käsityöharrastus ei ole sidottu sukupuoleen, merkittävä osa esityksistä koski poikia. Käsityö toimii niin nuorilla kuin vanhemmillakin myös sosiaalisen yhteisön lujittajana, useita esityksiä tuli myös yhdessä toimivilta ryhmiltä.

LähiTapiola ja Taitoliitto jakavat toukokuussa myös stipendejä taitoyhdistysten käsityökoululaisille. LähiTapiola lahjoittaa 50 euron arvoiset stipendit kullekin käsityökoululle ja toisen saman suuruisen stipendin lahjoittaa Käsi- ja taideteollisuuden edistämissäätiö. Kukin koulu jakaa kaksi stipendiä taiteen perusopetuksessa ansioituneille käsityökoululaisille.

Lisätietoja Taito Junior -palkinnosta, Taitoliitto, Minna Hyytiäinen 040 505 0944 tai Johanna Aydemir 040 7525 160.


3.4.2017

Käsityöalalla vahvat suhdanneodotukset

Taitoliitto julkaisi Käsityöalan suhdanneraportin 2017

Käsityöalalla uskotaan tulevaisuuteen, mikä näkyy alan yrittäjien hyvin myönteisinä suhdanneodotuksina. Uutta kasvua voidaan hakea kansainvälisiltä markkinoilta ja digitaalista toimintaympäristöä hyödyntämällä, ilmenee Taitoliiton tuoreesta Käsityöalan suhdanne- ja toimialaraportista.

 Käsityöalan liikevaihdon kasvu on nopeutunut. Noin 44 prosenttia Taitoliiton vuoden 2017 kyselyihin osallistuneista yrityksistä ilmoitti helmikuussa, että niiden liikevaihto on kasvanut edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Liikevaihdon pienenemisestä kertoi enää vain 21 prosenttia. Vielä pari vuotta sitten enemmistö kertoi liikevaihdon supistumisesta.

Kannattavuuden paranemisesta ilmoitti 37 prosenttia ja heikkenemisestä 21 prosenttia, joten kannattavuuden kehitystä kuvaava saldoluku oli plus 16 prosenttia. Tämä osoittaa keskimääräisen kannattavuuden kohentuneen käsityöaloilla. Toteutunut kehitys johtuu siitä, että tuotanto-kustannukset ovat nousseet toimialaryhmässä kuluneen vuoden aikana hitaammin kuin liikevaihto.

Alan yritysten optimismi näkyy suhdanneodotuksissa, sillä vuoden 2017 kyselyihin vastanneista yrityksistä joka toinen arvelee yleisten kysyntä- ja suhdannenäkymien paranevan seuraavan vuoden aikana. Usko tulevaisuuteen vahvistuu käsityöaloilla selvästi edelleen, kun yleisiä kysyntä- ja suhdannenäkymiä tarkastellaan kolmen vuoden perspektiivillä.

Yritysten henkilöstömääriin hyvät suhdanneodotukset eivät heijastu, sillä lähes 90 prosenttia yrityksistä ilmoitti henkilöstömääränsä pysyneen ennallaan vuonna 2016. Myös henkilöstöään vähentäneiden yritysten määrä on pieni. Tämä on seurausta siitä, että monet kyselyihin osallistuneista yrityksistä oli yksinyrittäjiä, joilla ei ole lainkaan tarvetta työllistää.

Potentiaalista kasvuhalukkuutta

Luottamus tulevaisuuteen näkyy käsityöalan yritysten kasvuhalukkuudessa. Tosin voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä oli vuoden 2017 yrittäjäkyselyissä vain viisi prosenttia, mutta mahdollisuuksien mukaan kasvavia yrityksiä oli kyselyihin vastanneista peräti 50 prosenttia. Jälkimmäisten osuus oli suurempi kuin koko pk-yrityskentässä keskimäärin.

Yritysten tärkein kasvukeino oli Taitoliiton yrittäjäkyselyjen mukaan myynnin ja markkinoinnin tehostaminen, mutta yrityksen menestys ei riipu vain markkinointisaamisesta. Vielä tärkeämpää olisi tunnistaa ja ymmärtää loppuasiakkaan tarpeet ja ongelmat. Kyky löytää näihin ratkaisut tulisi olla kasvuun pyrkivissä käsityöalan yrityksissä osaamisen ydinaluetta.

Ulkomainen toiminta kiinnostaa

Kansainvälistyminen voisi olla käsityöalan yrityksille yksi tärkeä kasvun väylä. Tosin kansainväli-nen toiminta oli kyselyjen mukaan vakiintunutta ja tasaisesti kehittyvää vain viidellä prosentilla yrityksistä. Kiinnostus kansainväliseen toimintaan on kuitenkin viriämässä, sillä 30 prosenttia kyselyihin vastanneista oli panostanut voimakkaasti tai jonkin verran ulkomaiseen toimintaan.

Kohti digitaalista maailmaa

Innovaatiot ja uudet liikeideat syntyvät entistä useammin eri toimialoja edustavien yritysten rajapinnoilla ja digitaalisissa verkostoissa. Digitaalisilla palveluilla käsityöalojen yritykset tavoittavat asiakkaitaan entistä paremmin, vahvistavat brändiään, edesauttavat liiketoimintansa kansainvälistymistä ja nostavat kannattavuutta, minkä lisäksi niillä voidaan tehostaa yritysyhteistyötä.

Taitoliiton kyselyjen mukaan käsityöalan yritykset hyödyntävät vaihtelevasti digitaalista toimintaympäristöä. Noin 95 prosentilla yrityksistä on omat verkkosivut, 71 prosenttia suorittaa ostot verkosta ja 45 prosenttia myy tuotteitaan verkossa. Digitaalisuutta ei ole kuitenkaan hyödynnetty kovin paljon omien liiketoimintaprosessien tehostamisessa tai tuotevalmistuksessa.

Modernia tietotekniikka hyödyntävä tuotantotapa on käsityöyrityksille uhka tai suuri mahdollisuus. Uhkana on ihmistyön korvaaminen koneilla, jotka tekevät samat työt laadukkaammin ja halvemmin. Tosin luovaa työtä voi olla vaikea ulkoistaa koneille. Sen sijaan tietokoneiden tekoäly voi suorittaa tiedonhakua, laskelmia ja simulointia, joka päinvastoin tukee ihmistä rutiinitöissä.

 Verotuskysymykset puhuttavat

Käsityöalan yrittäjien mielestä verotuksessa on parantamisen varaa, millä tarkoitetaan ensisijaisesti arvonverotuksen kohtuullistamista ja toissijaisesti elinkeinoverotukseen kuuluvia asioita. Yrittäjäkyselyssä korostettiin sitä, että varsinkin arvonlisäverotus on kuluttajamarkkinoilla toimi-ville käsityöyrityksille liian korkea, koska kysymys on lähinnä työn verottamisesta.

Arvonlisäverottoman myynnin alarajan nostolla 10 000 euroon ja verohuojennukseen oikeutta-van myynnin ylärajaan tehdyillä muutoksilla vuonna 2016 oli vain kosmeettinen merkitys. Sama koskee siirtymistä maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen vuonna 2017, sillä käsityöalan asiakaskunta koostuu pääasiassa yksityistä kuluttajista eikä muista yrityksistä tai julkisyhteisöistä.

Myös yrittäjien verotusta on kevennetty vuonna 2017 voimaan tulleella viiden prosentin ylimääräisellä yrittäjävähennyksellä. Taitoliiton kyselyt kuitenkin osoittavat, että viiden prosentin yrittäjävähennyksellä on käsityöalan yrityksille yllättävän rajallinen merkitys. Ainoastaan runsas joka kymmenes totesi, että yrittäjävähennys tulee parantamaan paljon yrityksen toimintaedellytyksiä.

Kiky:llä rajallinen merkitys

Kilpailukykysopimuksella ei ole käsityöyrityksille suurta merkitystä. Osasyynä lienee, että kilpailukykysopimus ei edistänyt toivotulla tavalla paikallista sopimista, jossa työpaikkakohtaisesti voitaisiin nykyistä joustavammin sopia työajoista, palkoista ja palkanlisistä. Paikallisen sopimisen osalta kilpailukykysopimuksen teksti jäikin monelta osin epäselväksi ja keskeneräiseksi.

Sosiaaliturvamaksujen ja työeläkemaksujen alennukset tosin helpottavat harvojen työnantajina toimivien alan yritysten asemaa samoin kuin nuorten naisten työnantajille perhevapaista maksettava 2 500 euron kertakorvaus. Yritykset osoittivat kiinnostusta myös Tekesin 5 000 euron arvoista innovaatioseteliä kohtaan, jolla yritykseen voidaan ostaa ulkopuolista asiantuntemusta.

Suomessa oli Tilastokeskuksen yritystilastoihin perustuvien arvioiden mukaan 7 020 käsityöalan mikroyritystä vuonna 2015. Yritykset työllistivät noin 8 900 henkilöä ja niiden liikevaihto oli 1,17 miljardia euroa. Alan vaikutukset kansantalouden kokonaistyöllisyyteen olivat lähes 14 000 henkilöä, kun välilliset työllisyysvaikutukset muilla toimialoilla otetaan huomioon.

Raportin toimitti Taitoliiton tilauksesta Pekka Lith.