Tiedotteet

24.9.2018

Käsityöllä kerätään varoja Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen

Taitojärjestön kuudes Roosa nauha -neulemallisto on kotimaisten huippusuunnittelijoiden suunnittelema ja mallisto kietoutuu teeman ”Tanssien” ympärille. Käsityön tekijät osallistuvat mielellään erilaisiin hyväntekeväisyyskampanjoihin joten neule- sekä virkkausmalleilla ja -langoilla on haluttu tarjota käsityöharrastajille läheinen tapa osallistua kampanajaan. Taitojärjestö on tilannut ohjeita kotimaisilta suunnittelijoilta ja ohjeita julkaistaan syksyn 2018 aikana taito.fi sivuilla. Ohjeiden Roosa nauha -lankaa myyvät Taitoyhdistykset ja Taito Shopit. Langan hinnasta 10% lahjoitetaan Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen, jolla kerätään varoja kotimaiseen Syöpätutkimukseen ja vertaistukitoimintaan. Nettiohjeiden lisäksi myynnissä on myös painettu Roosa nauha -ohjekuvasto sekä Vuoden käsityötekniikkaan kirjontaan mukaan innostava Kukkaketo-kanavakangas, näiden molempien myynnistä myös osa lahjoitetaan Roosa nauha -keräykseen, Kampanjakausi ja myynti käynnistyy 27.9.2018.

”Osallistun mielelläni ja pidän kunnia-asiana olla mukana yhteistyökumppanina Roosa nauha -keräyksessä ja toivon, että tähän projektiin suunnittelemani sukkamallini inspiroivat neulojia hankkimaan Roosa nauha -langat ja tarttumaan puikkoihin tärkeän asian ja meitä monia joko henkilökohtaisesti tai läheisiä koskettavan asian puolesta”, kertoo yksi malliston suunnittelijoista satakuntalainen Marita Metsäkylä.

Malliston suunnittelijoina ovat:

  • Mia Sumell / SullaVikat
  • Titta Järvensivu / Fantasysocks
  • Marita Metsäkylä
  • Emma Karvonen / Villaviidakko
  • Sari Suvanto
  • Soile Pyhänniska / Neulova Narttu
  • Sari Åström / Arteeni

Tule mukaan, osta Roosa nauha -lankoja, tehdään hyvää yhdessä!

. Roosa nauha -lankoja ja kuvastoja myyvät seuraavat taitoyhdistykset ja niiden toimipisteet:

TAITO ETELÄ-SUOMI (Helsinki, Lappeenranta, Parikkala, Luumäki)
TAITO ETELÄ-POHJANMAA (Seinäjoki, Kauhajoki, Vaasa, Alavus, Isokyrö)
TAITO ITÄ SUOMI  (Mikkeli, Kuopio, Varkaus, Savonlinna, Pieksämäki)
TAITO KESKI-POHJANMAA (Kokkola, Kalajoki, Sievi)
TAITO KESKI-SUOMI (Jyväskylä, Joutsa, Saarijärvi)
TAITO KYMENLAAKSO (Kouvola, Hamina, Virojoki, Lahti)
TAITO LAPPI (Rovaniemi)
TAITO PIRKANMAA  (Tampere, Kangasala, Lempäälä, Mänttä, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Virrat, Ylöjärvi)
TAITO POHJOIS-KARJALA (Joensuu, Lieksa, Tohmajärvi, Ilomantsi, Taitobussi) 
TAITO POHJOIS-POHJANMAA (Oulu, Kuusamo)
TAITO SATAKUNTA  (Sastamala, Huittinen, Kankaanpää, Noormarkku, Pori, Rauma)
TAITO UUSIMAA (Hyvinkää Vantaa / Hakunila, Havukoski, Hiekkaharju, Korso, Hyrylä, Klaukkala, Lohja, Mäntsälä)
TAITO VARSINAIS-SUOMI (Turku, Salo, Raiso, Laitila, Perniö)
TAITO YLÄ-SAVO (Iisalmi, Kiuruvesi, Lapinlahti ja Pielavesi)

Facebookin Roosa nauha -villasukka sivulla yleisö voi käydä lataamassa kuvia neulomistaan sukista tai vaikkapa kertoa kokemuksiaan kampanjasta. Myös aikaisempien vuosien kirjoneulekuvastoja on edelleen myynnissä.


3.9.2018

Käsityö ja ammattilaisten design kohtaavat uudessa Tekemisen iloa -käsityömallistossa

Tiedote. Julkaistu: 03.09.2018, 15:18
Taitoliitto

Taitojärjestön vuosittainen käden taitojen uutuusmallisto esitellään nyt ensimmäisen kerran Suomen suurimmassa huonekalu-, design- ja sisustustapahtumassa Habitaressa 12.-16.9.2018. Tekemisen iloa -kurssimallisto on Taitojärjestön oma, vuosittain uudistuva, trendikäs, monipuolinen ja itse tekemiseen innostava käsityön mallisto.

Käsityö ja design kohtaavat moderneissa sisustustuotteissa

Uuden Tekemisen iloa -malliston suunnittelijat ovat muotoilija Studio Smoo / Marianne Huotari, tekstiilisuunnittelija Tiia Eronen sekä muotoilija Katriina Nuutinen.

Mallistossa on sisustustuotteita, jotka sopivat monenlaiseen kotiin: matto, tyyny, säilytyskoreja sekä valaisimia. Tekemisen iloa -kurssituotteiden ideana on, että kuka tahansa voi tehdä kotiinsa huippusuunnittelijan suunnitteleman designtuotteen valmistamalla sen itse taitoyhdistyksen kurssilla.

Kursseillamme eri puolilla Suomea ammattitaitoiset käsityön asiantuntijamme auttavat ja ohjaavat, mukaan voi tulla ilman ennakkotaitoja.

KÄSITYÖ NÄKYY MESSUOHJELMASSA

Onni elää käsityössä -paneelikeskustelu
– Näkökulmia itse tekemisen taidosta ja käsin tehdyn tuotteen ainutlaatuisuudesta
Käsityö koskettaa meitä monella tavalla. Näemme käsityötä tuotteissa ja yhä useampi myös tekee käsitöitä itse. Käsityön merkitys on muuttunut, perinteinen tarvekäsityö on muuttunut nykyään hyvinvoinnin lähteeksi, itse tekeminen ja materiaalien tuntu antavat virikkeitä aivoille ja aitojen, käsin tehtyjen kestävien tuotteiden arvostus lisääntyy koko ajan. Miten kädentaidot näkyvät ihmisten arjessa ja elämässä sekä kotien sisustuksessa ja mikä on käsillä tekemisen merkitys?

Aika: lauantai 15.9.2018 13:00 – 14:00
Paneelin moderaattori: Justus K, muotoilija
Panelistit:
Tiia Eronen, tekstiilisuunnittelija ja kirjoittaja
Minna Hyytiäinen, toiminnanjohtaja, Taitoliitto
Ilona Korhonen, runolaulaja, käsityöläinen
Mikko Merz on puuseppä ja arkkitehti
Paikka: Arena

Taito Etelä-Suomi ja Taito Uusimaa ovat mukana HabiKids ohjelmassa käsityö- ja muotoilukoulujen järjestäämässä Ötökkä-kirjontatyöpajalla. Toukan maailma muotoutuu valtavan, sosiaalisen, sukupolvet yhdistävän kirjontatyön myötä. Habi Kids alueelta löytyy kirjontakankaalle pingotettu raami, johon voi tehdä koko tapahtuman ajan kirjontatyötä kollektiivisesti; lapsi pujottaa langan  toiselta puolelta ja aikuinen palauttaa raamin toiselle puolelle. Lisäksi HabiKids alueella ohjattuja Ötökkä-taulupajoja perjantaina ja lauantaina.

Taitoliitto ja alueelliset taitoyhdistykset muodostavat valtakunnallisen Taitojärjestön.
Taitojärjestön slogan on Onni elää käsityössä. Sloganilla halutaan muistuttaa, millainen merkitys käsityöllä on monen ihmisen arjessa ja miten käsityönä valmistetut tuotteet ovat erityisiä.

Taitojärjestöllä on Suomen laajin käsityötaitojen palveluverkosto. Vuosittain kursseille osallistuu 27000 harrastajaa. TAITO- JA KÄSITYÖKESKUKSET ovat kaikille avoimia käsityön elämyskeskuksia. Lähes sadan toimipisteen verkosto tarjoaa hyvät mahdollisuudet oppia monenlaisia käsityötekniikoita.
Taitoliitto huolehtii käsityön valtakunnallisesta näkyvyydestä.

Taitoliitto
Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry
https://www.taito.fi/


14.4.2018

Vuoden 2018 Taito-palkinto laukkuja ja jalkineita käsityönä valmistavalle PIHKA Collectionille

Taitoliitto jakaa joka toinen vuosi valtakunnallisen Taito-palkinnon, joka on merkittävin kotimainen käsityöyrittäjyyden tunnustuspalkinto. Palkinnon suuruus on 6000 euroa ja sen lahjoittaa LähiTapiola. Palkintoesityksen tekeminen on mahdollista kenelle tahansa ja palkinnon saajaksi esitettiin 23 erilaista käsityöalan yritystä ja toimijaa eri puolilta Suomea. Mukana oli erilaisia yrityksiä, hyvin pieniä yhden hengen yrityksiä ja useita henkilöitä työllistäviä yrityksiä. Voittajan valitsi Taitoliiton nimeämä palkintoraati.

Vuoden 2018 Taito-palkinnon saa tamperelainen PIHKA Collection

PIHKA Collection on vuonna 2013 perustettu kolmen rohkean nuoren naisen yritys, joka suunnittelee ja valmistaa kotimaisia designtuotteita nahasta. Päämyyntiartikkelina ovat vahvalla käsityötaidolla valmistetut kengät ja laukut, sekä niiden ympärille kehitetty kurssitoiminta. Elämyksellisillä nahkatyökursseilla asiakkaat pääsevät valmistamaan itselleen valikoituja tuotteita omilla mitoillaan ja valitsemillaan väreillä. Palkintoraati piti erityisen merkittävänä sitä, että yritystoimintaan on tuotu lisäulottuvuus kurssitoiminnalla ja näin PIHKA Collection myös jakaa käsityötaitoa eteenpäin.

Tampereen Kehräsaaressa toimivan PIHKA Collectionin tuotteet ovat pohjoismaisen designin tapaan tyylillisesti selkeälinjaisia, oivaltavia ja laadussaan tinkimättömiä. Kotimainen suunnittelu ja valmistus ovat merkittävä osa tuotteisiin sisältyvää arvopohjaa. Apuna tuotannossa on huolella valittuja pirkanmaalaisia alihankkijoita. Yrityksen asiakasryhmä koostuu tiedostavista kuluttajista, jotka arvostavat kädentaitoja, läpinäkyviä tuotantoketjuja, yksilöllisyyttä, kohtaavaa asiakaspalvelua, sekä tuotteiden pitkää elinkaarta ja huollettavuutta.

Suutarikisälli ja artesaani Maisa Salonen vastaa pääasiassa tuotteiden valmistuksesta. Artesaani ja jalkinemuotoilijaksi valmistuva Roosa Mattsson puolestaan keskittyy erityisesti tuotekehitykseen ja kurssitoiminnan kehittämiseen. Sekä artesaanin että ekonomin tutkinnot suorittanut Sofia Salmi hallitsee etenkin yhteistyöverkostojen ja viestinnän kehittämisen.

– Suunnittelemme tuotteet pitkäikäisiksi, jopa käyttäjänsä koko elämän mittaisiksi matkakumppaneiksi. Lähituotanto, ekologiset materiaalit ja kestävän kehityksen mukainen toiminta ovat yrityksemme toiminnassa keskeisiä ohjenuoria. Olemme valinneet päävalmistusraaka-aineeksi nahan, joka on ominaisuuksiltaan kulutusta kestävää ja helppohoitoista. Laadukas raaka-aine pidentää huolella valmistetun tuotteen elinikää.

– Visiomme mukaan olemme hyvää vauhtia matkalla kansainväliseksi toimijaksi. Vahva brändimme on niin koti- kuin vientimarkkinoillakin yksi vetovoimatekijöistämme. Myös markkinoiden ja trendien seuraaminen kuuluu toimintatapaamme. Yksi omistajayrittäjistämme kuuluukin Suomen edustajistoon kansainvälisessä Intercolor väri- ja trendiennuste palvelussa, kertovat PIHKA Collection yrittäjät Maisa, Roosa ja Sofia.

https://www.pihkacollection.fi/

Kaksi kunniamainintaa

Vuoden 2018 Taito-palkinnon lisäksi LähiTapiola lahjoitti kaksi 2000 euron arvoista kunniamainintapalkintoa, jotka palkintoraati päätti antaa seuraaville yrityksille:

Muoto2

Muoto2 on valmistanut laadukkaita sisustustuotteita Lahdessa vuodesta 2010.  Kahden muotoilijan, Kirsi Pasasen ja Mikko Kentan perustama yritys oli ensimmäinen suunnittelutoimisto, jolla oma tuotanto on ollut mukana alusta asti. Tärkeimmät tuotteet ovat yksilölliset, omalla tehtaalla valmistetut puutuotteet niin koteihin kuin julkisiin tiloihinkin. Yritys tekee mittatilauskalusteita ja pienesineitä tinkimättömällä laadulla. Tuotteet ovat omaleimaisia, edustavat selkää ja modernia skandinaavista muotoilua ja niissä on jotain uutta sekä viitteitä myös perinteiseen.

http://www.muoto2.fi/

 

Tmi Soja Murto

Soja Murto on työskennellyt usean vuoden ajan aktiivisesti suomalaisen kansallispukuperinteen puolesta ja on tehnyt kansallispuvun helpommin lähestyttäväksi. Hänellä on vahva kansanomaisten työtapojen osaaminen, joka ulottuu kankaiden ja nauhojen kudonnasta erilaisiin kirjontoihin ja ompeluun. Soja Murto on laittanut alulle suuren suosion saavuttaneet kansallispukujen tuuletuspiknikit, perustanut Facebookin Kansallispuku-ryhmän ja yhdistänyt ja yllyttänyt ahkerasti harrastajia ja ammattilaisia toimimaan kansallispuvun näkyvyyden eteen. Hän on myös tuonut markkinoille kansallispukukankaista ideoituja paino- ja trikookankaita ja näin halunnut lisätä kansallispukuperinteen näkymistä suomalaisten arkipukeutumisessakin.

http://www.kansallispuku.com

 

 

Taito-palkintoraati 2018

–        Heikki Jylhä-Vuorio, muotoilija, Taitoliiton hallituksen puheenjohtaja, raadin pj
–        Arto Heinonen, johtaja, LähiTapiola
–        Minna Hyytiäinen, muotoilija, Taitoliiton toiminnanjohtaja
–        Marianne Huotari, muotoilija, STUDIO smoo
–        Harri Koskinen, muotoilija, Teollisuuden Ystävät Oy

Taito-palkinto jaetaan 14.4.2018 Käsityön upea tulevaisuus -seminaarissa, Designmuseo, Helsinki

https://www.taito.fi/toimintamme/kasityon-upea-tulevaisuus-seminaari/

 

Lisätietoja:

Taitoliitto, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry
Kalevankatu 61, 00180 Helsinki
puh 040 7525 160
taitoliitto@taito.fi

 


 

15.1.2018

Neuvontajärjestöjen #pystyn2018 #jojagkan2018 kampanjan tavoitteena opettaa arjen taitoja 10 000 nuorelle

 

Johtavat neuvontajärjestöt käynnistävät tänään yhdessä #pystyn2018 #jojagkan2018 kampanjan, joka haastaa koko Suomen kansan opettamaan nuorille arjen ja käden taitoja. Tavoitteena on opettaa nuorille vähintään 10 000 taitoa kampanja-aikana 15.1.–31.10.2018.

 Kampanjalla järjestöt haluavat kutsua ihmiset jakamaan osaamista ja opettamaan nuorille niitä taitoja, joita nuori itse tarvitsee sujuvaan arkeen. Opetettava taito voi olla esimerkiksi leivontaa, ruoanlaittoa, siivousta, nikkarointia, remontointia, raha-asioiden hoitamista tai käsitöitä.

#pystyn2018 #jojagkan2018 kampanjan avulla tuodaan näkyväksi arkisia kodin ja arjen töitä, joita tarvitsemme jatkuvasti. Kampanjan avulla halutaan nostaa koti- ja käsitöiden arvostusta.

Osallistuminen kampanjaan on helppoa. Nuorelle opetetun taidon voi kirjata joko:

Taitojen kertymistä voi seurata reaaliajassa kampanjan kotisivuilla.

Lisätiedot:
Tehtävä Z Uppdrag -hanke, Hanna Viita, hankekoordinaattori, Marttaliitto, 050 339 0494 tai hanna.viita@martat.fi.

#pystyn2018 #jojagkan2018 kampanja on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Tehtävä Z Uppdrag -hanketta. Hanketta toteuttaa yhteistyössä neljä Suomen johtavaa neuvontajärjestöä: Finlands Svenska Marthaförbund r.f., Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, ProAgria Etelä-Suomi ry/Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset sekä Marttaliitto ry, joka hallinnoi hanketta.


3.1.2018

PISTOT-näyttelyssä esitellään suomalaista tämänhetkistä käsityön taidetta sekä käsityön, luovuuden ja näkemyksellisen taidon tuloksia. Taitoliiton koordinoimaan Pistot-näyttelyyn tuli yhteensä 172 teosesitystä 75 taiteilijalta. Näyttelyteokset valitsi kuva- ja tekstiilitaiteilija Ulla Pohjola. Mukana on teoksia 30 taiteilijalta.
Ulla Pohjola kertoo näyttelyteoksista ja valintaprosessista:
– Oli ilahduttavaa, että näyttelyyn tuli niin runsaasti teosehdotuksia. Näyttelyn teemaa oli käsitelty monipuolisesti eri tekniikoiden ja materiaalien välityksellä. Teosten kirjo oli laaja: esteettisyys, tekninen taitavuus, muodon taju, yllättävät materiaalivalinnat, teosten aiheet ja niiden kautta avautuvat viestit loivat mielenkiintoisen mahdollisuuden tutustua kuvien välityksellä tämän päivän käsityön taiteeseen.
Ilmaisun rohkeus ja ennakkoluulottomuus tulivat esiin monissa näyttelyyn valituissa teoksissa ja niissä myös näyttelyn pistot-teemaa oli tulkittu kiinnostavasti omalla näkemyksellä. Joissakin teoksissa kirjonta ei ollut välttämättä edes päätekniikka. Vain muutama pisto yhdistettynä muihin tekniikoihin, kuten esimerkiksi puupiirrokseen voi luoda eheän, merkityksellisen ja persoonallisen tulkinnan. Monet teokset olivat maalauksellisia ja aiheet esittäviä. Teokset arvioitiin nimimerkeillä, eikä tekijöitä siten tiedetty. Arvosteluperusteina olivat aiheen oma-peräinen tulkinta, idean tuoreus, sekä ilmaisuvoimainen toteutus.
 – Kaikki valittujen näyttelyteosten tekijät ovat naisia. Monissa teoksissa aiheeksi nousivat korostetusti esiin naisen elämään liittyvät tunteet ja tapahtumat. Vanhat tekstiilit, erilaiset kierrätysmateriaalit ja luonnonkuidut ovat edelleen suosittuja materiaaleja, mutta myös esimerkiksi muovia, pahvia, nahkaa, puuta ja metallia käytetään vanhojen materiaalien rinnalla.
– Huumoria olisin teosehdotuksiin toivonut jopa enemmän. Irrottelua sekä hulluttelua olisi mahtunut mukaan enemmän.
– Näyttelyyn lähetetyistä ehdotuksista välittyy valtava innostus ja rakkaus käsitöihin, pieniin ja suuriin pistoihin. On hienoa huomata, kuinka perinteitä toisaalta kunnioitetaan, mutta toisaalta ollaan myös valmiita rikkomaan rajoja, etsimään uusia ilmaisumuotoja.
Pistot näyttelyn taiteilijat:
Maiju Ahlgrén, Riikka Ajanki, Synnöve Dickhoff, Elina Helminen, Maarit Humalajärvi, Marianne Huotari, Aura Kajaniemi, Marjo Kalavainen, Merja Keskinen, Eliza Kraatari, Marita Lappalainen, Pirita Lautala, Emma London, Mirja Marsch, Raija Marttinen, Tupu Mentu, Elina Ollikainen, Marja Palmujoki, Alli Peep,Raija Rastas, Sanna Rintalaulaja, Johanna Suonpää, Marjaana Tillander-Luhtala, Kaisa Törmänen, Leena Vainio, Jana Vyborna-Turunen, Jaana Wahlsten, Tarja Wallius, Ditte Winqvist, Eija Zweygberg.

Kuvassa Tarja Walliuksen Hattara, kuva Petra Tiihonen.Näyttely on esillä 13.1.–24.2.2018 CraftCornerissa, Helsingissä, osa töistä valitaan Suomen käsityön museon Näytönpaikassa 6.3.–22.4.2018 järjestettävään näyttelyyn.

Näyttelyn koordinoi Taitoliitto.
Lisätietoja:
Kikka Jelisejeff, puh 040 7523 662, kikka.jelisejeff(at)taito.fi
CraftCorner, Eteläesplanadi 4, Helsinki
www.craftcorner.fi

17.11.2017

Taitoliitto valitsee vuosittain Vuoden käsityötekniikan

Vuoden 2018 käsityötekniikka on kirjonta

Monimuotoiset kirjontatekniikat ja materiaalit tuovat perinteisen tekniikan tähän päivään.

Perinteiset ja kansanomaiset kirjonnat ovat olleet eri maissa ja sosiaalisissa yhteisöissä kulttuurin kansantaidetta, jossa kuvioilla ja symboleilla on ollut tarkkoja merkityksiä. Tänään kirjontakäsityö elää vahvasti käsityötrendien kanssa ja vaikka perinteen merkitys on säilynyt ja sieltä ammennetaan inspiraatiota niin kädenjälki voi olla myös yksinkertaista ja tekniikat nopeita.

Kuvioiden ja tekniikoiden runsaudensarvi

Innostu uudelleen koulun vohvelikangaskirjonnasta, kokeile ompelukonekirjontaa tai paikkaa, vaikka vaatteen reikä pienellä kirjonnalla. Kirjonta mahdollistaa monenlaisen vapaan kuvioinnin ja sopii niin vaatteisiin, sisustukseen kuin asusteisiinkin. Vanha ajatus monogrammeilla kirjotuista lakanoista on jäänyt taakse ja nyt voi irrotella kirjonnan mahdollisuuksilla ja moderneilla kuvioilla. Toisaalta upeat, käsin tehdyt kansallispukujen kirjonnat elävät voimakkaasti tässä ajassa ja niistäkin voi saada ideoita esimerkiksi vaatteen uudistamiseen ja tuunaamiseen.

Taitoliitto valitsee Vuoden käsityötekniikan nyt toisen kerran. 2017 tekniikka on makramee ja 2018 tekniikaksi on valittu kirjonta. Pitkään vähän unohduksissakin ollut käsityötekniikka on kansainvälisten virtausten mukaan maailmanlaajuisesti nousussa ja sen suurta suosiota selittääkin esimerkiksi se, ettei kirjontatyö vaadi suurta tilaa tai erikoisia työvälineitä, vaan sitä voi tehdä kuka vaan. Yksinkertaisimmillaan kuvio syntyy langalla ja neulalla.

Vuoden käsityötekniikka tuodaan vuoden 2018 aikana esiin tapahtumissa, taitoyhdistysten kurssitarjonnassa ja myös 20.1.2018 vietettävän valtakunnallisen Käsityölauantain ohjelmassa. Taitojärjestö jakaa 2018 joka keskiviikko kirjontateemaan liittyvän käsityövinkin verkkosivuillaan taito.fi sekä Facebookissa Onni elää käsityössä –sivulla.


13.9.2017

Roosa nauha -neulemalleja tunnetuilta kotimaisilta neulesuunnittelijoilta

”Roosa nauha -sukkamallini saivat innoituksen herkistä ajatuksista, lohdusta ja myötätunnosta”, kertoo suunnittelija Titta Järvensivu, joka tunnetaan suunnittelijanimellä Titta J’s Fantasysocks.

Tämän syksyn Roosa nauha -käsityömalliston suunnittelijoiksi Taitojärjestö kutsui tunnettuja neulebloggareita ja moni lähti mielellään mukaan kampanjaan, jossa käsityöllä kerätään varoja Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräykseen.

Taitojärjestö on jo viidettä kertaa mukana Roosa nauha -kampanjassa. Roosa nauha -ohjekuvastossa nähdään malleja kahdeksalta kotimaiselta suunnittelijalta, mukana someseuraajille monta tuttua: Puikkomaisteri Tiina Kaarela, Neulova narttu -blogista tuttu Soile Pyhänniska, Taito Pirkanmaan Minna Ahonen, Onnen lankamoinen -blogin Laura Lehtinen, Maridis Designin Marita Metsäkylä, Käsistä karannut-blogin Tiina Kuulasmaa, Tetri Design Anna-Karoliina Tetri sekä Fantasysocks ja Titta Järvensivu.

Kuvasto tulee myyntiin taitokeskuksiin ja Taito Shopeihin Roosa nauha -kuukauden käynnistyessä 28.9.2017. Mallien ohjeet on suunniteltu Taito Pirkanmaan valmistamille Roosa nauha -langoille. Lankamallistoon kuuluu 27 värisävyä. Sekä ohjevihkojen että lankojen myynnistä osa lahjoitetaan Syöpäsäätiön keräykseen, jolla tuetaan rintasyöpätutkimusta.

#roosanauha #rohkeudelle

Lue lisää ja löydä myyntipisteet:

https://www.taito.fi/roosanauha


11.4.2017

Ensimmäinen Taito Junior -palkinto Mikael Peltokedolle

Taitoliitto ja LähiTapiola ovat perustaneet uuden nuorille taitajille suunnatun kädentaitojen palkinnon, joka jaetaan ensimmäisen kerran 11.4.2017. Palkintosumma on 1000 euroa ja sen lahjoittaa LähiTapiola. Palkintoon pyydettiin esityksiä yleisöltä, ehdottavan nuoren tuli olla 12–25-vuotias. Ehdotuksia tuli yhteensä 40 ja kaikki olivat esitysten mukaan hyvin innostuneita käsityöstä ja harrastus oli osalla jo johtanut koulutukseen ja ammattiinkin. Monella harrastus oli alkanut jo hyvin nuorena ja omatoimisen harrastuksen lisäksi moni oli osallistunut myös käsityökoulutoimintaan ja saanut taiteen perusopetusta.

Ensimmäisen Taito Junior -palkinnon saajaksi on valittu nurmolainen 16-vuotias Mikael Peltoketo. Mikaelin erityisosaamista on puukkojen valmistus ja hän kertoo aloittaneensa puukkojen tekemisen koulussa 7. luokalla. Mikael on pitänyt yllä perinteistä, taitoa vaativaa puusepän käsityötä omassa tekemisessään. Hän kertoo, että esikuvina ovat olleet käsistään taitavat isovanhemmat.

– Käsityöt antavat minulle tuotteliaan viihdykkeen ja mahtavaa vastapainoa koulutyölle. Siinä saa toteuttaa itseään ja työn valmistuessa voi kokea onnistumista. Kun projekti kestää kauan se on suorastaan legendaarinen tunne, kun lopulta näkee valmiin lopputuloksen, jonka eteen on tehnyt pitkään töitä, Mikael kertoo.

Lukion ensimmäistä luokka käyvä Mikael on puukkojen kahvoissa yhdistänyt taidokkaasti eri puulajeja ja myös korjannut muutamia vanhoja kirveitä tehden niihin uudet varret ja kunnostanut vanhat ruosteiset terät. Työvälineitä löytyy hyvin kotoa mutta Mikael käy myös kansalaisopiston puutyöpiirissä tekemässä puukkoja. Mikael toivoo, että käsityö on jatkossakin hänelle leppoinen harrastus, jossa voi kokea onnistumista ja nähdä omien käsien jälkeä. Hän on käynyt myös Näppi-käsityökoulua kuusi vuotta ja suorittanut taiteen perusopetuksen perusopinnot.

– Yleisesti nuorten kertomuksissa käsityön merkityksestä nousi voimakkaasti esille käsityön tärkeys nuorten hyvinvoinnille, moni ehdokkaista kertoi, että käsityö antaa mahdollisuuden onnistua ja ilmaista itseään, kertoo Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen. Ilahduttavaa oli myös huomata, että nuorten käsityöharrastus ei ole sidottu sukupuoleen, merkittävä osa esityksistä koski poikia. Käsityö toimii niin nuorilla kuin vanhemmillakin myös sosiaalisen yhteisön lujittajana, useita esityksiä tuli myös yhdessä toimivilta ryhmiltä.

LähiTapiola ja Taitoliitto jakavat toukokuussa myös stipendejä taitoyhdistysten käsityökoululaisille. LähiTapiola lahjoittaa 50 euron arvoiset stipendit kullekin käsityökoululle ja toisen saman suuruisen stipendin lahjoittaa Käsi- ja taideteollisuuden edistämissäätiö. Kukin koulu jakaa kaksi stipendiä taiteen perusopetuksessa ansioituneille käsityökoululaisille.

Lisätietoja Taito Junior -palkinnosta, Taitoliitto, Minna Hyytiäinen 040 505 0944 tai Johanna Aydemir 040 7525 160.


3.4.2017

Käsityöalalla vahvat suhdanneodotukset

Taitoliitto julkaisi Käsityöalan suhdanneraportin 2017

Käsityöalalla uskotaan tulevaisuuteen, mikä näkyy alan yrittäjien hyvin myönteisinä suhdanneodotuksina. Uutta kasvua voidaan hakea kansainvälisiltä markkinoilta ja digitaalista toimintaympäristöä hyödyntämällä, ilmenee Taitoliiton tuoreesta Käsityöalan suhdanne- ja toimialaraportista.

 Käsityöalan liikevaihdon kasvu on nopeutunut. Noin 44 prosenttia Taitoliiton vuoden 2017 kyselyihin osallistuneista yrityksistä ilmoitti helmikuussa, että niiden liikevaihto on kasvanut edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Liikevaihdon pienenemisestä kertoi enää vain 21 prosenttia. Vielä pari vuotta sitten enemmistö kertoi liikevaihdon supistumisesta.

Kannattavuuden paranemisesta ilmoitti 37 prosenttia ja heikkenemisestä 21 prosenttia, joten kannattavuuden kehitystä kuvaava saldoluku oli plus 16 prosenttia. Tämä osoittaa keskimääräisen kannattavuuden kohentuneen käsityöaloilla. Toteutunut kehitys johtuu siitä, että tuotanto-kustannukset ovat nousseet toimialaryhmässä kuluneen vuoden aikana hitaammin kuin liikevaihto.

Alan yritysten optimismi näkyy suhdanneodotuksissa, sillä vuoden 2017 kyselyihin vastanneista yrityksistä joka toinen arvelee yleisten kysyntä- ja suhdannenäkymien paranevan seuraavan vuoden aikana. Usko tulevaisuuteen vahvistuu käsityöaloilla selvästi edelleen, kun yleisiä kysyntä- ja suhdannenäkymiä tarkastellaan kolmen vuoden perspektiivillä.

Yritysten henkilöstömääriin hyvät suhdanneodotukset eivät heijastu, sillä lähes 90 prosenttia yrityksistä ilmoitti henkilöstömääränsä pysyneen ennallaan vuonna 2016. Myös henkilöstöään vähentäneiden yritysten määrä on pieni. Tämä on seurausta siitä, että monet kyselyihin osallistuneista yrityksistä oli yksinyrittäjiä, joilla ei ole lainkaan tarvetta työllistää.

Potentiaalista kasvuhalukkuutta

Luottamus tulevaisuuteen näkyy käsityöalan yritysten kasvuhalukkuudessa. Tosin voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä oli vuoden 2017 yrittäjäkyselyissä vain viisi prosenttia, mutta mahdollisuuksien mukaan kasvavia yrityksiä oli kyselyihin vastanneista peräti 50 prosenttia. Jälkimmäisten osuus oli suurempi kuin koko pk-yrityskentässä keskimäärin.

Yritysten tärkein kasvukeino oli Taitoliiton yrittäjäkyselyjen mukaan myynnin ja markkinoinnin tehostaminen, mutta yrityksen menestys ei riipu vain markkinointisaamisesta. Vielä tärkeämpää olisi tunnistaa ja ymmärtää loppuasiakkaan tarpeet ja ongelmat. Kyky löytää näihin ratkaisut tulisi olla kasvuun pyrkivissä käsityöalan yrityksissä osaamisen ydinaluetta.

Ulkomainen toiminta kiinnostaa

Kansainvälistyminen voisi olla käsityöalan yrityksille yksi tärkeä kasvun väylä. Tosin kansainväli-nen toiminta oli kyselyjen mukaan vakiintunutta ja tasaisesti kehittyvää vain viidellä prosentilla yrityksistä. Kiinnostus kansainväliseen toimintaan on kuitenkin viriämässä, sillä 30 prosenttia kyselyihin vastanneista oli panostanut voimakkaasti tai jonkin verran ulkomaiseen toimintaan.

Kohti digitaalista maailmaa

Innovaatiot ja uudet liikeideat syntyvät entistä useammin eri toimialoja edustavien yritysten rajapinnoilla ja digitaalisissa verkostoissa. Digitaalisilla palveluilla käsityöalojen yritykset tavoittavat asiakkaitaan entistä paremmin, vahvistavat brändiään, edesauttavat liiketoimintansa kansainvälistymistä ja nostavat kannattavuutta, minkä lisäksi niillä voidaan tehostaa yritysyhteistyötä.

Taitoliiton kyselyjen mukaan käsityöalan yritykset hyödyntävät vaihtelevasti digitaalista toimintaympäristöä. Noin 95 prosentilla yrityksistä on omat verkkosivut, 71 prosenttia suorittaa ostot verkosta ja 45 prosenttia myy tuotteitaan verkossa. Digitaalisuutta ei ole kuitenkaan hyödynnetty kovin paljon omien liiketoimintaprosessien tehostamisessa tai tuotevalmistuksessa.

Modernia tietotekniikka hyödyntävä tuotantotapa on käsityöyrityksille uhka tai suuri mahdollisuus. Uhkana on ihmistyön korvaaminen koneilla, jotka tekevät samat työt laadukkaammin ja halvemmin. Tosin luovaa työtä voi olla vaikea ulkoistaa koneille. Sen sijaan tietokoneiden tekoäly voi suorittaa tiedonhakua, laskelmia ja simulointia, joka päinvastoin tukee ihmistä rutiinitöissä.

 Verotuskysymykset puhuttavat

Käsityöalan yrittäjien mielestä verotuksessa on parantamisen varaa, millä tarkoitetaan ensisijaisesti arvonverotuksen kohtuullistamista ja toissijaisesti elinkeinoverotukseen kuuluvia asioita. Yrittäjäkyselyssä korostettiin sitä, että varsinkin arvonlisäverotus on kuluttajamarkkinoilla toimi-ville käsityöyrityksille liian korkea, koska kysymys on lähinnä työn verottamisesta.

Arvonlisäverottoman myynnin alarajan nostolla 10 000 euroon ja verohuojennukseen oikeutta-van myynnin ylärajaan tehdyillä muutoksilla vuonna 2016 oli vain kosmeettinen merkitys. Sama koskee siirtymistä maksuperusteiseen arvonlisäveron tilitykseen vuonna 2017, sillä käsityöalan asiakaskunta koostuu pääasiassa yksityistä kuluttajista eikä muista yrityksistä tai julkisyhteisöistä.

Myös yrittäjien verotusta on kevennetty vuonna 2017 voimaan tulleella viiden prosentin ylimääräisellä yrittäjävähennyksellä. Taitoliiton kyselyt kuitenkin osoittavat, että viiden prosentin yrittäjävähennyksellä on käsityöalan yrityksille yllättävän rajallinen merkitys. Ainoastaan runsas joka kymmenes totesi, että yrittäjävähennys tulee parantamaan paljon yrityksen toimintaedellytyksiä.

Kiky:llä rajallinen merkitys

Kilpailukykysopimuksella ei ole käsityöyrityksille suurta merkitystä. Osasyynä lienee, että kilpailukykysopimus ei edistänyt toivotulla tavalla paikallista sopimista, jossa työpaikkakohtaisesti voitaisiin nykyistä joustavammin sopia työajoista, palkoista ja palkanlisistä. Paikallisen sopimisen osalta kilpailukykysopimuksen teksti jäikin monelta osin epäselväksi ja keskeneräiseksi.

Sosiaaliturvamaksujen ja työeläkemaksujen alennukset tosin helpottavat harvojen työnantajina toimivien alan yritysten asemaa samoin kuin nuorten naisten työnantajille perhevapaista maksettava 2 500 euron kertakorvaus. Yritykset osoittivat kiinnostusta myös Tekesin 5 000 euron arvoista innovaatioseteliä kohtaan, jolla yritykseen voidaan ostaa ulkopuolista asiantuntemusta.

Suomessa oli Tilastokeskuksen yritystilastoihin perustuvien arvioiden mukaan 7 020 käsityöalan mikroyritystä vuonna 2015. Yritykset työllistivät noin 8 900 henkilöä ja niiden liikevaihto oli 1,17 miljardia euroa. Alan vaikutukset kansantalouden kokonaistyöllisyyteen olivat lähes 14 000 henkilöä, kun välilliset työllisyysvaikutukset muilla toimialoilla otetaan huomioon.

Raportin toimitti Taitoliiton tilauksesta Pekka Lith.