Kenkiä valmistavat käsityömäisesti ammattitaitoiset käsityöläiset, jotka sekä suunnittelevat että valmistavat jalkineet. Käsityömäisiä kenkiä valmistetaan asiakkaalle yksilöllisesti joko tuotemerkin valmiista mallistosta tai kokonaan asiakkaan mittojen mukaan. Ennen teollista jalkineen valmistusta tavalliset suomalaiset ostivat kenkänsä suutareilta ja mestarikengäntekijöiltä tai tekivät jalkineensa jopa itse.

Kenkien valmistamisen taito siirtyi aiemmin suutareilta eteenpäin, käsityöammateille tyypillisesti kisälli-mestari -oppipolkua. Nykyään kenkien valmistajat saavat koulutuksensa ammattiopistojen suutarikoulutuksesta tai ammattikorkeakoulun jalkinemuotoilijakoulutuksessa. Jalkinealalle voi kouluttautua suutarin, ortopedisuutarin ja jalkinemuotoilijan koulutuksessa sekä edelleen myös kisälli-mestari -opissa.

Käsityömäisesti jalkineita valmistavat käsityöyrittäjät jatkavat jalkineen valmistuksen perinteitä ja kehittävät perinteisiä tekniikoita tämän päivän tarpeisiin sopiviksi. Käsityömäisessä jalkineen valmistuksessa on mahdollista ottaa huomioon uudella tavalla esimerkiksi kestävän kehityksen arvot. Suomessa myös kenkäteollisuudessa tehdään edelleen useita työvaiheita käsin. Jalkineen valmistamiseen voi kuulua kaikkiaan yli 200 työvaihetta. Kun kenkä tehdään kokonaan käsityönä, suutari ompelee myös kengän päällisen ja kiinnittää pohjan käsin ommellen. Perinteisten käsityömäisten työtapojen käyttäminen vie aikaa, joka näkyy käsin tehtyjen jalkineiden hinnassa.

Käsityömäisen kengänvalmistuksen perinnettä ylläpidetään ja uudistetaan jalkinealan oppilaitoksissa ja koulutuksissa. Käsin kenkiä tekevät ovat ammattilaisia ja tekeminen on ammattimaista. Koulutuksen tarjonta ja jalkinealan yrittäjyyden edellytysten tukeminen on perinteen vaalimista ja ylläpitämistä.

Suomalaisessa kenkien valmistuksessa on tyypillisesti ollut lähtökohtana toiminnallisuus, jo ilmaston vuoksi. Perinteisissä jalkineissa, kuten lapikkaat, supikkaat ja tallukkaat, tämä näkyy muotoilussa ja materiaalivalinnoissa. Kengänvalmistuksen perinnettä jatkavat kenkämerkit, joiden valmistamat tuotteet tunnetaan korkealaatuisena, käsityövaltaisena ja ympäristöömme soveltuvina jalkineina.

Linkki kengän käsityömäisen valmistuksen kansallisen luettelon artikkeliin:

https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/Keng%C3%A4n_k%C3%A4sity%C3%B6m%C3%A4inen_valmistus

Yläkuva: Käsin tehdyt nilkkurit, printattua vuohennahkaa, Niko Mieho, Hämeen Ammattikorkeakoulu.

Suomi kouluttaa jalkinesuunnittelijoita ja suutareita

Kengän valmistuksen koulutuksen piirroskuvaa
Hämeen ammattikorkeakoulun jalkinemuotoilukoulutuksen yritysprojekteja

Suomessa on suunniteltu ja valmistettu jalkineita runsaan sadan vuoden aikana, rinnalla on kulkenut suutareiden käsityömäinen kenkien valmistus. Suutarikoulutus alkoi Tampereella 1930 -luvulla ja laajeni 1970 -luvulla Kankaanpäähän. Koulutuksen saaneet suutarit ovat vuosikymmenien aikana sijoittuneet teollisuuden valmistusosastoille tai työskennelleet suutareina ja jalkinekorjaajina. Tutkintomuotoinen kenkä – ja laukkusuunnittelijan koulutus alkoi vuonna 1989 Hämeenlinnassa. Suutarin koulutusta annetaan tänäkin päivänä Kankaanpäässä ja Hämeenlinnassa. Hämeenlinnassa jatkuu myös jalkinesuunnittelija koulutus.

Yhteiskunnan muutoksissa ammattien ja näin myös koulutuksen osaamisalueet ovat jatkuvassa muutoksessa. Yksi merkittävistä muutoksista 2020- luvulla on digitalisaatio ja verkossa toimiminen. Myös jalkinealan yrittäjyys on tullut osaksi jalkinealan koulutusta.

HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu kouluttaa muotoilualan osaajia

Jalkinekoulutus on osa Älykkään ja Kestävän muotoilun kaksikielistä koulutusta, englanninkielisenä Smart and Sustainable Design Degree. Jalkinemuotoilija/artenomi oppii käyttämään suunnittelussa ja tuotekehityksessä perinteistä ja uutta teknologiaa. Digitaalisten ammattiohjelmien esimerkkeinä CAD, Adobe CC, Fusion 360, 3D- tulostus, Laser-leikkuu ja tekstiilitulostimet. Jalkinealan ammatillista osaamista vahvistetaan yhteistyössä kansallisen ja kansainvälisen jalkinealan ja kuuden kuukauden työssä harjoittelun avulla. HAMKin jalkinekoulutuksen saaneinta suunnittelijoita Euroopassa ovat esimerkiksi Iivo Evijärvi Adidaksella ja Achilles Ion Gabriel CAMPERilla. https://www.hamk.fi/dp-bachelor/smart-and-sustainable-design/?lang=en

Ammattiopisto Tavastiassa voi suorittaa Tekstiili- ja muotialan perustutkinnon, suutari

Ammattiopisto Tavastialla jalkinealan opintoihin kuuluu monipuoliset tekstiili- ja muotialan perusopinnot kankaista nahkoihin ja langoista lesteihin. Opinnot sisältävät kaavoitusta, valmistusta ja korjaamista. Koulutuksen jälkeen suutari voi työllistyä jalkinealan yrityksiin tai itsenäiseksi yrittäjäksi jalkineiden ja nahkatuotteiden valmistuksen tai korjauksen pariin. Ammattiopisto Tavastiassa voi myös syventää jalkinealan osaamista Taideteollisuusalan ammattitutkinto, käsityöntekijä – tutkintokoulutuksessa. https://www.kktavastia.fi/ammattiopisto/

SATAEDUssa voi suorittaa Tekstiili- ja muotialan perustutkinnon, suutari

Koulutuksessa opitaan valmistamaan jalkineita ja korjaamaan niitä, myös yksilöllisiä ja ortopedisiä jalkineita. Opiskelija oppii tuntemaan nahka- ja jalkinealan materiaalit, kenkärakenteet ja saa perustiedot yrittäjyydestä. Taitojen karttuessa koulutuksessa opitaan suunnittelemaan jalkineita ja muita nahkatuotteita. Työssäoppimisjaksot kuuluvat olennaisena osana koulutukseen. https://sataedu.fi/koulutukset/