Matias Laivamaa: Kutoessa pääsen irti arjesta

Matias Laivamaa löysi tiensä taitokeskukseen ensimmäistä kertaa noin parikymmentä vuotta sitten Rovaniemen Taito Shopin kautta. ”Ostin silloin muistaakseni gradua vääntävälle vaimolleni äitienpäivälahjaksi kutomolahjakortin vuodeksi”, Matias kerto.

Itse Matias päätyi taitokeskuksen kangaspuiden ääreen pari vuotta sitten, kun hänen vaimonsa työllistyi vs. toiminnanjohtajaksi Taito Lappiin. ”Olin silloin edellisen, luokanopettajan ammattini tuottaman työuupumuksen vuoksi sairauslomalla. Nautin kutomon rauhasta kuunnellen kirjoja ja podcasteja vastamelukuulokkeilla”, hän muistelee kudontaharrastuksen alkua.

Neulomisen taito ja käsitöiden rakkaus periytyi äidiltä

”Äitini on harrastanut käsitöitä aina ja on niissä hyvin taitava. Hän neuloo ohjeitta mitä vain täydellisellä käsialalla ja vaatteet istuvat täydellisesti. Se taito lienee periytynyt hänelle mummoltani. Äitini ompeli meille 90-luvulla suuren osan vaatteista”, Matias pohtii.

”Kangaspuilla kutomiseen tutustuin ensi kertaa ehkä 6–7-vuotiaana. Äiti kutoi mattoja ja teki minulle paksusta kartongista kudontakehyksen, loimitti sen kalalangalla ja muistan tehneeni sillä monta pientä lankamattoa.”

Matiakselle käsitöistä on kasvanut tärkeä osa elämään: ”Pehmeillä materiaaleilla tekeminen on ollut minulle aina hyvin luontaista ja neulomisesta on tullut minulle aikuisiällä päivittäinen harrastus. Tänä syksynä olen opetellut koukkuamaan ja ostanut luuneulan neulakinnastekniikan opetteluun”.

Äänikirjat ja podcastit siivittävät kutomista

Matiaksen kudontaharrastus taitokeskuksessa alkoi tehokkaalla viikon jaksolla, jonka aikana hän kutoi kaksi 150 cm leveää, noin kolme metriä pitkää mattoa. Kuulokkeissa pyörineet kirjat ja podcastit ovat siirtyneet myös kudottujen töiden nimiin: ” Vihreän maton nimeksi tuli Tritonus Kjell Westön kirjan mukaan, ja toinen, sininen matto sai nimekseen Putro puhuu kuolemasta ja Siinä välissä olin elossa Ylen silloin juuri ilmestyneiden podcastien mukaan”.

Isot matot olivat ikään kuin tilaustöitä, sillä kotiin tarvittiin juuri silloin suuria mattoja. Matias toteaa myös, että pitkäkätisenä hänen on helppo kuljettaa sukkulaa leveissä kangaspuissa. ”En koe olevani vielä kovinkaan ekspertti kangaspuiden kanssa, sillä en ole kokeillut erikoissidoksia ollenkaan. Tein räsymatot pelkällä palttinalla. Toisen kerran olen ollut kutomassa noin vuosi takaperin. Tein itselleni sinisen villahuivin mustalla loimella kaulaliinaksi, sillä vaimoni kertoi, että loimi, jota olin sillä silmällä katsellut, oli vaihtumassa ja halusin tehdä huivin ennen sitä.”

Kutominen tuo myös kulttuurihistoriallista perspektiiviä arkeen ja elämään tässä valmiina ostettavien tavaroiden maailmassa.

Matias Laivamaa

Kangaspuiden monipuolisempi kokeilu kiinnostaa

”Vaimoni kautta olen saanut sanastoa kudonnalle, ja kangaspuiden mekaniikka on tullut tutuksi käytön myötä. Niisinnän mahdollistama variaatioiden määrä kiehtoo minua”, tuumii Matias.

”Pääsin kurkistamaan vaimoni siivellä Pellon taitokeskukseen ja olin äimistynyt esillä olevien kangaspuiden ja erilaisten sidosten määrästä. Haluaisin tehdä lisää isoja räsymattoja, joissa kokeilisin ruusukas- ja toimikassidoksia, esimerkiksi murtotoimikasta. Olen ihaillut Taito Lapin kutomossa pistäytyessäni siniraitaista puolipellavalointa, josta haluaisin tehdä pitkän pyyhkeen. Haasteellisinta on löytää aikaa tekemiselle, mutta olen päättänyt järjestää jonkun viikonlopun pellavapyyhkeelle.”

Myös kotiin on hankittu jo isot kangaspuut, pöytäpuut ja huivipuut, joista tilanpuutteen vuoksi vain huivipuut ovat toistaiseksi käyttövalmiina. Niihin Matias on pyörittänyt Taito Lapista vuosia sitten ostamansa mustan villaloimen, johon hän aikoo kutoa lenkkimohairhuiveja. 

Taitokeskus on hyvä paikka aloittaa kutominen

”Taitokeskus on hyvä paikka aloittaa kutominen, jos miettii osaako, sillä siellä on usein neuvoja paikalla”, kannustaa Matias muita kutomisesta haaveilevia.

”Jos matto on mielessä, niin räsyistä kutominen on edullista. Päivämaksutkin ovat nimellisiä, jos kustannukset huolettavat. Neuvonta kuuluu kaikille kutojille, ja apua saa aina kun tarvitsee. Itse tarvitsin monessakin vaiheessa varmistusta, kuinka mikäkin työvaihe tehdään pingottimen käytöstä solmimiseen. Koin myös, että kokeneet kutojat ottivat mukavasti ensikertalaisen vastaan. Maton kutominen on melko yksinkertaista ja nopeasti etenevää työtä, ja siihen on helppo uppoutua. Lisäksi kun homma alkaa sujua, kutomisen voi aikatauluttaa omien menojen mukaan, sillä kutomoon saa avaimen, jonka avulla pääsee sisään ovien ollessa lukittuna. Kannustan lähtemään kokeilemaan!”

Mikä taitokeskuksessa kutomisessa oli mielestäsi parasta?

”Parasta Taitokeskuksessa kutomisessa oli, että siellä pääsi hyvin arjesta irti. Sai tehdä mieleistä asiaa omassa kuplassaan. Olen jopa vähän ylpeä, että osasin tehdä kutomalla käytön- ja katseenkestäviä tuotteita. Kutominen tuo myös kulttuurihistoriallista perspektiiviä arkeen ja elämään tässä valmiina ostettavien tavaroiden maailmassa.”

Matias Laivamaa
käsityöharrastaja
Rovaniemi

Kuvat Matias Laivamaa.