Taitoliitto on julkaissut eduskuntavaalitavoitteet 2023 ja muistuttaa tulevaisuuden päättäjiä käsityötaitojen monimuotoisesta merkityksestä niin ihmisten arjessa kuin yhteiskunnan toiminnan juurinakin. Tavoitteet on jaoteltu kolmeen aihekokonaisuuteen: aineettoman kulttuuriperintömme säilyttäminen, hyvinvoinnin ja huoltovarmuuden turvaaminen keskeisten taitojen kautta sekä käsityön opetuksen turvaaminen perusopetuksessa.

Käsityö ansaitsee tulla arvostuksessa samalle viivalle muun taiteen ja kulttuurin kanssa. Taidot ja niiden säilyminen eivät ole itsestään selvyyksiä. Niitä tulee vaalia ja niitä tulee tukea myös taloudellisesti.

Aineeton kulttuuriperintö

Kädentaitoja ei saa hukata.

Käsityötaidot ovat tärkeä osa aineetonta kulttuuriperintöä ja suomalaista identiteettiä. Uusien innovaatioiden juuret ovat perinteisissä tekniikoissa, materiaaleissa ja työtavoissa. Vuonna 2013 Suomi hyväksyi Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta ja jonka kansallisessa toimeenpanossa Taitojärjestöllä on merkittävät rooli. Järjestö edistää työllään sopimuksen konkreettista toteutumista osallistamalla erilaisia yhteisöjä, kokoamalla alan toimijoita käsityön rinkitoimintaan ja järjestämällä koulutusta. Tavoitteena on siirtää aineetonta kulttuuriperintöä elävänä ja merkityksellisenä sukupolvelta toiselle. Käsityötaitojen vaalimiselle sekä uudistamiselle tulee turvata riittävät resurssit.

Hyvinvointi ja huoltovarmuus

Tuetaan suomalaisten hyvinvointia ja kädentaitoja.

Käsitöiden tekemisen tiedetään tutkimusten mukaan lisäävän ihmisten kokemaa mielihyvää ja se ylläpitää ihmisten toimintakykyä. Näin ollen käsityön harrastaminen tulee nähdä yhtenä kansalaisten hyvinvointia edistävänä toimintana. Omaehtoisen harrastamisen tueksi tarvitaan tekemiseen soveltuvia tiloja ja neuvontaa myös jatkossa. Itsetekemisen kulttuurin tukeminen on edullinen tapa lisätä kaikenikäisten kansalaisten hyvinvointia.

Tutkimuksen mukaan (Käsityön harrastaminen Suomessa 2020, Taloustutkimus) 48 % suomalaisista harrastaa käsitöitä säännöllisesti. Huoli ilmastonmuutoksesta ja maapallon kantokyvyn kestävyydestä sekä tiedontarve tuotteiden alkuperästä ovat lisänneet kansalaisten kiinnostusta oppia valmistamaan, korjaamaan ja huoltamaan tuotteita itse. Vahvat käsityötaidot tukevat kansalaisten ekologista sekä resurssiviisasta elämäntapaa ja ovat osa huoltovarmuutta.

Perusopetuksen tuntikehys

Turvataan käsityö perusopetuksen tuntikehyksessä ja opetussuunnitelmissa tulevalla hallituskaudella.

Käsityön oppiaineessa luodaan pohjaa avaruudelliselle ajattelulle, materiaalitietoisuudelle ja luovalle ongelmanratkaisulle. Lisäksi taito- ja taideaineet vahvistavat kykyä ihmetellä ja kyseenalaistaa. Nämä ovat taitoja, joiden tarve tulevaisuuden yhteiskunnassa korostuu, ja joita tekoäly ja teknologia eivät voi korvata. Perusopetuksen tuntikehystä uudistettaessa tulee vahvistaa käsityön asema osana opetustarjontaa. Samalla tuetaan lasten- ja nuorten mahdollisuutta valita luovia ja itseilmaisua tukevia oppiaineita akateemisten oppiaineiden oheen.

---

Taitojärjestö on valtakunnallinen, kaksikielinen käsi- ja taideteollisuusalan neuvontajärjestö, johon kuuluu 15 alueellista taitoyhdistystä ja sen toimintaa ohjaa Taitoliitto. Järjestön toimintaa on 81 paikkakunnalla. Käsityöneuvonnan tehtävänä on opastaa ja kouluttaa kädentaitojen osaamiseen, tukea käsityöalan yrittäjyyttä sekä ylläpitää ja kehittää suomalaista käsityökulttuuria. Taitoliitto akkreditoitiin vuonna 2020 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen asiantuntijaksi Suomessa.

Taitojärjestö on Suomen suurin yksittäinen käsityöalan työnantaja. Sen palveluksessa on 136 käsityöneuvojaa ja sekä 134 käsityöalan opettajaa. Lisäksi järjestö työllistää muita käsityöalan ammattilaisia tilaamalla ja välittämällä heidän tuotteitaan. Taitojärjestön koulutuksiin, leireille ja työpajoihin osallistuu vuosittain yli 100 000 ja tapahtumiin noin 60 000 henkilöä.

Lisätietoja
Taitoliitto, toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen
minna.hyytiainen@taito.fi
puh. 040 505 0944

Sivun kuvat Hilja Mustonen ja Gunnar Bäckman.