Vuoden 2022 käsityötekniikka – värjäys luonnonväreillä

20.11.2021
Kasvivärjättyjä lankoja ja lupiinin kukkkia.

Tänä päivänä merkittävä syy kotivärjäykseen luonnon väriaineilla on kokonaisvaltaisen luontoelämyksen liittäminen käsityöharrastukseen sekä halu vähentää omien tekstiilien kemikaalikuormaa. Tällä vuoden käsityötekniikan valinnalla Taitoliitto halusi osaltaan herättää keskustelua tekstiilien ja materiaalien vastuullisuudesta ja niiden ympäristövaikutuksista. Teema jatkoi siten luontevasti vuoden 2021 käsityötekniikkaa, joka on ollut parsiminen ja paikkaus. Luonto tarjoaa kotivärjärille laajan aarreaitan erilaisia innostavia kokeilumahdollisuuksia. Kaikkea värjäystä ei voida nykyisillä tuotantomäärillä korvata luonnonväriaineilla, mutta kotioloissa ja pienimuotoisesti harrastaja voi omilla värjäyksillään tukea vastuullista tuotantoprosessia.

”Ekologisempien ja eettisempien tuotteiden valmistaminen edellyttää kestävämpiä ratkaisuja myös värjäykseen. Valitsemalla myrkyttömät väriaineet osaksi omaa käsityön tekemistä, voi samalla iloita sekä kasvivärjäyksen uniikeista värjäystuloksista että edistää vastuullisempaa tapaa valmistaa tuotteita”, toteaa Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen.

”Itse värjätty ja valmistettu tuote on erityinen ja erityisestä halutaan pitää hyvää huolta. Jo tämä osaltaan vaikuttaa siihen, kuinka pitkään käytämme jotakin tuotetta. Kun tuntee jokaisen työvaiheen ja siihen käytetyn työmäärän, ohjaa se luontevasti pohtimaan omaa kuluttamista”, Hyytiäinen sanoo.

Kotivärjäyksen uusi suosio

Luonnon väriaineet on tunnettu tuhansia vuosia, mutta teolliset väriaineet lähes kadottivat värjäysosaamisen. Uusi innostus kotivärjäykseen luonnon väriaineilla heräsi 1990-luvun folkloreinnostuksen myötä, mutta varsinaisen ilmiön on luonut tiedon leviäminen internetissä 2000-luvulla. Ihanien värimallien ja esimerkkien jakaminen innostaa koko ajan uusia harrastajia kiehtovan värjäyksen pariin.

Luonto on täynnä kiehtovia väriaineita, joita voidaan hyödyntää monipuolisesti myös lankojen, kankaiden ja vaikkapa paperin värjäämisessä ja kuvioinnissa. Suurin osa kasvien väripigmenteistä on vesiliukoisia, joten tarvitaan apuaine, joka kiinnittää värin kuituun. Apuaine on usein metallisuola tai metallisuolojen yhdistelmä. Helpoin värjättävä tekstiilimateriaali kotioloissa on villa.

Värjäys on yllätyksiä, innostavaa kokeilua ja rajattomia mahdollisuuksia

Värjäykseen soveltuvia väripigmenttejä on esimerkiksi kasvien juurissa, lehdissä, kukissa ja varsissa, sienissä, maa-aineksissa, kävyissä ja pähkinöissä, jäkälissä, jne. Värien kestossa on suurta vaihtelua ja varsinkin valonkesto voi olla heikko osalla väriaineista. Tämä on yksi syy, miksi luonnonväriaineet syrjäytyivät teollisten värien keksimisen myötä. Teollisen puolen väritekniikkakin kehittyy ja parhaillaan on meneillään mittavia luontopohjaisten väriaineiden tutkimushankkeita.

Luonnonväriaineiden hyödyntäminen värjäykseen on mahdollista yhdistää myös tärkeään haittakasvitorjuntaan. Tienpenkoille yleisesti levinnyt komealupiini on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Lupiinin kukista ja varsista saadaan hyvää väriainetta kotivärjäykseen ja ensi kesänä onkin tarkoitus innostaa yleisöä yhdistämään tärkeä haittalajitorjunta ja värjäysharrastus. Näin haitta voidaan muuttaa hyödyksi.

Värjäys luonnonväreillä on täynnä yllätyksiä. Tulos vaihtelee ja edes täsmällisellä reseptillä on vaikea toistaa täysin samaa lopputulosta. Värit ovat harmonisia, luonnon oman värikartan mukaisesti pehmeitä ja niitä on helppo yhdistellä toisiinsa. Yllätys voi piillä jo ihan värissä: punasipuli värjääkin yllättäen vihreää ja punalehtinen tarhakäenkaali yllättää raikkaalla sinisellä värillä. Kokeilemalla voi uusia sävyjä luoda lähes loputtomasti.