Tamperelainen Aila Aho hallitsee laajan kirjon erilaisia käsityömateriaaleja ja -tekniikoita. Hän tekee käsitöissään luovia ja omaperäisiä ratkaisuja sekä haastaa itseään uuden oppimiseen. Hän on myös kehittänyt käsityötaitojaan vuosia erilaisilla kursseilla ja opiskellut käsityön taiteen perusopintojen sekä perusopinnot että syventävät opinnot. ”Tein tosin nuo opinnot nurinkurisessa järjestyksessä ja kävin ensin syventävät”, Aila naurahtaa.

Käsityöharrastus on myös tärkeää vastapainoa työlle, Aila työskentelee sairaanhoitajana neurologisella kuntoutusosastolla. ”Vähän olen kyllä päässyt myös hyödyntämään käsityöosaamista työssäni”, hän toteaa.

Käsityöt alkoivat lapsena mamman opissa

Aila kertoo, että ensimmäinen itse tehty villapaita oli kaarrokeneule, jonka hän neuloi noin 13-vuotiaana. ”Vanhoista valokuvista olen nähnyt, että äidilläni oli samanlainen kaarrokepaita, eli olen hänen innoittamanaan villapaitani kutonut. Muistan vieläkin tunteen, kun sain villapaidan valmiiksi, olin tosi ylpeä itsestäni. Villapaita ei ole enää tallessa – nyt haluaisin nähdä miltä oma neulomisjälki on silloin näyttänyt”, miettii Aila.

Koulukäsitöistä kasvoi elämänmittainen harrastus

Yläasteella Aila valitsi valinnaisaineeksi käsityöt. ”Lukioikäisenä kävin Rovaniemen neuvonta-asemalla (nykyisin taitokeskus) kutomassa kangaspuilla mattoja ja tein villashaalin, joka on minulla vieläkin käytössä. Opiskeluaikana Oulussa tein peruskäsitöitä, välillä aktiivisemmin välillä vähemmän”, kertoo Aila käsitöiden pysymisestä mukana aikuistuessa.

Vuosien aikana Aila on neulonut itselleen ja perheelle sukkia, käsineitä, pipoja, puseroita ja pehmoleluja. Itselleni olen kutonut puseroita ja mekkoja. Virkaten ovat valmistuneet pienemmät ja isommat liinat, verhokapat ja itse suunniteltu pitsipusero. Kutomisen ja virkkaamisen perustaidot ovat kehittyneet vuosien myötä ja Aila pitääkin niitä edelleen vahvimpina kädentaitoinaan.

Innokas käsityökurssien kävijä

Koko aikuisiän Aila on ollut innokas käsityökursseilla kävijä. ”Olen nauttinut oppimisesta ja kurssien sosiaalisuudesta”, Aila kertoo. Kangaspuilla kutominen tuli tutuksi ensin kansalaisopiston kurssilla ja myöhemmin Aila on kutonut mattoja Hervannan ja Verkarannan taitokeskuksessa.

”Joka vuosi luen tarkkaan työväen- ja kansalaisopistojen kurssiohjelmat ja seuraan yksityisten käsityöpajojen tarjontaa”, Aila mainitsee. Aila on myös suorittanut Marttojen taitoavaimia käsityötaitoja hyödyntäen.

Taitojen syventämistä taiteen perusopinnoissa

”Vuonna 2011 ensimmäisen kerran kuulin aikuisten käsityön taiteen opinnoista työkaveriltani. Tiesin, että kursseja on lapsille ja nuorille, mutten tiennyt, että myös aikuisille”, Aila kertoo.

Ensimmäiset perusopintojen jaksot joihin Aila haki eivät toteutuneet, mutta 2012 Ailalle tarjottiin mahdollisuutta aloittaa Tampereen työväenopiston aikuisten käsityön taiteen syventävien opintojen ryhmässä ja hän tarttui tarjoukseen, vaikka hieman hirvittikin hypätä suoraan syvään päähän, kun yleensä pohjalla pitäisi olla suoritetut perusopinnot. ”Minulle syventävät olivat ne perusopinnot ja sitten perusopinnoissa pääsin enemmän hyödyntämään jo hankittuja taitoja”, Aila sanoo.

Käsityöopinnoissa Aila on päässyt kokeilemaan lukuisia materiaaleja savesta lasiin ja käsityötekniikoista tutuksi ovat tullee esimerkiksi lautanauha, emalointi, puun työstö ja kirjansidonta. Tulevaisuuden haaveena hän mainitsee verhoiluun perehtymisen.

”Edelleen pidän erilaisista lankatekniikoista – niitä pystyy tekemään niin kotona, kuin matkoilla. Välineet ovat helposti hankittavissa ja ne ovat pitkäaikaisia. Materiaalivalinnoilla voi myös vaikuttaa siihen, kuinka paljon haluan satsata rahaa kuhunkin työhön”. Aila mainitseekin, että usein käyttää myös kierrätettyä materiaalia.

Harrastustoiminnalla iso merkitys elämässä

Aila pohtii harrastuksen merkitystä itselleen ja monille muille harrastajille: ”Tänä päivänä sekä opiskelijoilta että työelämässä olevilta vaaditaan itsensä ylittämistä ja usein muut määrittelevät välillä ristiriitaisetkin tavoitteet niissä. Minusta erilaiset harrastukset vapauttavat tästä: silloin saa tehdä omanlaista, oman näköistä, itselleen antoisaa juttua omin tavoittein.”

Aila iloitsee myös siitä, että Suomessa on mahdollisuus saada korkeatasoista käsityöopetusta monenlaisilla ja pituisilla kursseilla. ”Liputan käsityökurssien puolesta. Uuden taidon oppiminen ammattilaisten opastamana luo minulle uskoa omiin mahdollisuuksiin käsityönharrastajana.”

Käsillä tekeminen on niin yksilölle, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle rikastuttava asia.”

Aila mainitsee myös, että harrastukset tukevat sekä fyysistä, henkistä että sosiaalista hyvinvointia – joilla on todellakin merkitystä. ”Harrastus, oli sitä tehnyt pitkään tai vasta aloittanut, tukee ihmisenä kasvamisessa, opettaa itsestään uutta, antaa erilaisia tunnekokemuksia ja voi jakaa iloa myös toisille. Erilaisissa hyvinvointitutkimuksissa juuri käsillä tekeminen on niin yksilölle, yhteisöille ja koko yhteiskunnalle rikastuttava asia.”

Aila toteaa myös, että käsityökursseilla itse tekemisen lisäksi on merkittävää yhteisöllisyys ja sosiaalinen puoli. ”Minusta antoisaa on kurssikavereiden kanssa yhdessä pallotella ja jakaa ideoita, antaa ja saada vinkkejä ja elää yhdessä harrastusta.”

Harrastustoiminnan merkitystä yhteiskunnalle ei pidä vähätellä

”Kansalaisten harrastaminen on myös koko yhteiskunnan kannalta hyödyllistä toimintaa. Mahdollisuus harrastaa on tärkeää ja taloudellista ennaltaehkäisyä, kun kansalaiset voivat ja jaksavat paremmin niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Sosiaalinen kanssakäyminen ehkäisee syrjäytymistä ja työelämästä poisolevat työttömät, sairaslomalaiset, eläkeläiset sekä maahanmuuttajat, tarvitsevat myös mahdollisuuden olla osa toimivaa yhteiskuntaa. Harrastustoiminta auttaa myös tässä.”

Hän mainitsee myös harrastustoiminnan työllistävän vaikutuksen, onhan harrastustoiminnan opetuksessa merkittävä määrä ammattilaisia työkseen.

Harrastustoimintaan satsatut varat lisäävät kansalaisten hyvinvointia.

”Minusta koko yhteiskunnan yhdessä monien erilaisten toimijoiden kanssa tulisi tukea kansalaistensa harrastustoimintaa. Uskon, että harrastustoimintaan satsatut varat lisäävät kansalaisten hyvinvointia ja yhteiskunta saa takaisin satsauksensa monin tavoin.”

”Suomi on maailman onnellisin kansa. Olisikohan laajalla harrastustoiminnalla omalta osaltaan siihen vaikutusta?”, Aila päättää pohdiskelunsa.

Aila Aho, Tampere
Vuoden 2023 käsityöharrastaja
IG @ailan_kasilla

---

Teksti Aila Aho ja Johanna Aydemir
Kuvat Tiina Hautamäki ja Aila Ahon kotialbumi.