Julkaistu

Jäähyväiset Taito-lehdelle
Taito-lehden tarina päättyy kesäkuussa 2026 ilmestyneeseen numeroon 3/2026. Painotuotteiden teko ja jakelu ovat vuosi vuodelta kallistuneet. Samalla lehden tilaajamäärä on laskenut. Yhtälö on taloudellisesti kestämätön, eikä siihen ole näkyvissä nopeaa muutosta.
Päätös ei ollut helppo. Puntarissa painoi lehden pitkä historia.
Aatteen innostamat
Vuosien varrella Taito on tullut tunnetuksi monilla nimillä. Ensimmäinen numero ilmestyi tammikuussa 1907 nimellä Käsiteollisuus. Lehden päätoimittaja Lauri Mäkinen kirjoitti silloin näin: “Kaikki saman aatteen innostamat tahtoo Käsiteollisuus-lehtemme mukaansa temmata”.

Aatteen innostamina jatkoimme 119 vuotta. Lehteä julkaisi aluksi Käsityönopettajien Liitto ja myöhemmin arkkitehti ja kotiteollisuustarkastaja Yrjö Laine. Laineen aikana lehden nimeksi tuli Kotiteollisuus, ja sillä nimellä monet tuntevat Taidon edelleen, vaikka viimeisin nimenmuutos tehtiin vuonna 1991.
Vuonna 1946 Laine lahjoitti lehden Kotiteollisuusjärjestöjen keskusliitolle, nykyiselle Taitoliitolle. 70 vuoden ajan Taitoliitto tuotti pienenä kustantajana palkittua ja pidettyä käsityölehteä.
Ajankuva
Taito ja sen edeltäjät ovat aina heijastelleet aikaa.
1900-luvun alussa lehdessä painotettiin käsityön hyödyllisyyttä. Ylellisyyskäsitöitä, kuten somistepitsejä ja koruja, pidettiin turhina ja turhamaisina.
30-luvulla kiinnitettiin huomiota erityisesti alan opettamiseen ja ammattitaidon edistämiseen. Samalla alettiin pohtia, miten kansanomaiset mallit voisi suojata teollisuuden vilpillistä kilpailua vastaan. Sama pohdinta jatkuu edelleen.
Maailmansotien aiheuttama raaka-aineiden kallistuminen nostivat korjaamisen ja korvikemateriaalit esiin lehden sivuilla. 60–70-luvuilla vapaa-ajan lisääntyessä käsin tehdyt tuotteet esitettiin oivallisina matkamuistoina.
Vielä sotien jälkeen kotiteollisuus nähtiin lehdessä sekä perinteen ylläpitäjänä että työllistäjänä. Samalla rinnalle nousi tekemisen ilo ja hiljalleen huvista tuli tärkeämpää kuin käsitöiden tuottama taloudellinen hyöty.
Käsityöstä tuli suuren yleisön rakastama harrastus ja vain harvalle ammatti.
Käsityö säilyy
Tämän päivän ajankuvaa on, että käsityösisältöjä kulutetaan eniten verkossa. Lyhytvideot pyörivät Tiktokissa ja Instagramissa, pidemmät videot ja tutoriaalit Youtubessa. Ajankuvaan kuuluu sekin, että printtilehtien lukeminen hiipuu.
Taito-lehden lopettamisesta huolimatta Taitoliiton tehtävä säilyy samana.
Taitoliitossa työskennellään päivittäin käsityön eteen ja alan toimintaedellytysten turvaamiseksi. Taitoliitto jatkaa laajaa, myös kansainvälistä, yhteistyötä käsityökentän parantamiseksi.
Taito-lehden tehtävänä on ollut nostaa esiin ja seurata alan ilmiöitä. Jatkossa kanavat tälle työlle ovat toiset. Työ jatkuu kursseilla, näyttelyissä, tapahtumissa sekä Taitoliiton verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Vaikka Taito-lehden elinkaari päättyy, käsityö säilyy ja kukoistaa myös jatkossa.
Kiitos yhteisistä vuosista!
Taitojärjestön toimintaa voit seurata osoitteessa www.taito.fi sekä Instagramissa @taito.onni.elaa.kasityossa ja Facebookissa sivulla Onni elää käsityössä – Taitojärjestö.
Jutun lähteenä on käytetty Suomen käsityön museon Sata taidon vuotta -verkkonäyttelyä.
Teksti Sonja Karlsson
Taito-lehden irtonumeroita voi tilata verkkokaupasta 30.9.2026 asti. Verkkokaupassa on loppuunmyyntiale.
