Julkaistu
OKKA-säätiö on myöntänyt kouluille ja oppilaitoksille kestävän kehityksen sertifikaatteja vuodesta 2004 alkaen. Tähän mennessä sertifikaatin on saanut yhteensä 149 toimijaa. Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifiointi on avoin koulujen ja oppilaitosten lisäksi myös järjestötoimijoille, jotka edistävät oppimista ja sivistystä.
OKKA-säätiön puolesta Oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatin Taitojärjestölle luovutti Erkki Eilola Oulussa 26.8.2026 (kuvassa Taitoliiton toiminnanjohatja Minna Hyytiäisen kanssa).
”Tilaisuus on siinä mielessä historiallinen, että tämä on ensimmäinen sertifikaatti, joka myönnetään useiden toimijoiden muodostamalle kollektiiville. Taitojärjestöön kuuluvat Taitoliitto ja sen 15 alueellista yhdistystä. Tällaisen kokonaisuuden arviointi on ollut OKKA-säätiölle pilottiluonteinen prosessi, jossa on samalla luotu käytännöt tuleviin vastaaviin tapauksiin”, Erkki Eilola sanoi luovutustilaisuudessa.
Sertifioinnin avulla kannustetaan toimijoita tulevaisuutta ennakoivaan ja yhteiskuntaa uudistavaan toimintaan. Sertifikaatin saaminen edellyttää sitä, että organisaatio itsearvioi omaa toimintaansa kestävän tulevaisuuden indikaattoreiden avulla ja rakentaa tulosten perusteella tulevaisuuteen suuntautuvan kehittämissuunnitelman. Ulkoisen auditoinnin avulla todennetaan, että toiminta on laadukasta ja uudistavaa.
Erkki Eilola luonnehti Taitojärjestön kestävyystyötä seuraavasti:
”Taitojärjestö on jo lähtökohtaisesti ainutlaatuinen toimija kestävän tulevaisuuden rakentajana. Sen toiminta tavoittaa laajasti ihmisiä ruohonjuuritasolla ja kutsuu heitä yhteistölliseen ja luovaan työskentelyyn erilaisten materiaalien parissa. Ihmisen suhde materiaan on keskeinen kysymys kestävän elämäntavan rakentamisessa. Nykyisessä kulutuskulttuurissa emme enää arvosta materiaa samalla tavalla kuin ennen. Emme valmista tavaroita itse, eikä meille siksi muodostu niihin henkilökohtaista suhdetta. Tavaroista on tullut meille lyhytaikaisen hyödyn ja mielihyvän välineitä, jotka voidaan heittää surutta pois, kun ne kuluvat tai eivät enää toimi. Tällainen materiasuhde on täysin kestämätön. Kädentaitojen avulla voidaan lähestyä materiaaleja toisella tavalla – niiden arvon tunnustaen ja niitä vaalien, jopa niiden historiaa ja tarinoita ymmärtäen.
Kestävässä materiasuhteessa tavaroihin yhdistyy aineeton kulttuuriperintö: kädentaidot ja esineiden merkitykset. Kuten Taitojärjestö itse luonnehtii vastuullisuustyötään: ”Perinteiset taidot luovat hyvän pohjan kohdata tulevaisuuden haasteita ja niiden soveltaminen voi olla osa viheliäisten ongelmien ratkaisua.” Kulttuuriperintö on myös kannatteleva voima, joka vahvistaa ihmisten yhteenkuuluvuutta ja mahdollistaa kulttuurivälisen vuoropuhelun. Osallistamalla ihmisiä käsityökulttuurin kokemiseen ja tekemiseen Taitojärjestö edistää kulttuurin uudistavaa voimaa: ihmiset saavat kokemuksen siitä, että he ovat mukana kannattelemassa kulttuurista jatkumoa ja samalla omalla panoksellaan tuomassa siihen jotain uutta. Tätä kautta myös yhteiskunnan arvot ja ihmisten elämäntavat voivat vähitellen uudistua.
Toiminnallaan Taitojärjestö edistää myös sosiaalista vastuullisuutta luomalla tiloja ja paikkoja yhdessäololle ja mahdollistamalla erilaisten ihmisten arjen kohtaamisen.
Käytännön tasolla tämä filosofia näkyy taitoyhdistysten toiminnassa esimerkiksi tarkoituksenmukaisten ja pitkäikäisten tuotteiden suunnitteluna, tuotteiden koko elinkaaren huomioivina materiaalivalintoina ja hävikin minimoimisena. Toiminnallaan Taitojärjestö edistää myös sosiaalista vastuullisuutta luomalla tiloja ja paikkoja yhdessäololle ja mahdollistamalla erilaisten ihmisten arjen kohtaamisen. Toiminta on kaikille avointa ja siinä kunnioitetaan tasa-arvon, moninaisuuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden periaatteita. Taitojärjestö kantaa myös vastuuta käsityöalan ammattilaisten tulevaisuudesta edistämällä työelämässä tarvittavaa ammatillista osaamista.”
Taitojärjestön toiminnan auditoinut Kirsi Makkonen kiteytti palauteraportissaan havaintojaan seuraavasti:
”Taitojärjestön vahvuus on Taitoliiton selkeä valtakunnallinen toiminta käsityökulttuurin esillä pitäjänä sekä yleistoiminnan suunnittelu, joka tukee alueellisten taitoyhdistysten toimintaa ja antaa yhdistyksille mahdollisuuden painottaa kunkin alueen omia toiveita ja tarpeita. Vahvuutta on myös kollektiivin jäsenten oman työn ja työyhteisön arvostus ja arvostaminen, toimii henkilö sitten hallinnossa, neuvojana tai opettajana, enemmän taustalla tai arjessa erilaisten asiakkaiden kanssa. Jokaiselle kurssilaiselle, matonkutojalle, oppilaalle tai nuoren oppilaan vanhemmalle tuntuu olevan aikaa.”
”Taitojärjestö on tehnyt upeaa työtä kestävän tulevaisuuden eteen. Omasta ja OKKA-säätiön puolesta onnittelen teitä lämpimästä tästä saavutuksesta ja pyydän järjestön edustajia vastaanottamaan kestävän kehityksen sertifikaatin. Menestystä kestävän tulevaisuuden polulla!”, Erkki Eilola päätti puheenvuoronsa sertifikaatin luovutuksessa.