Perinteiset villapaitamallit ovat osa tärkeää aineetonta kulttuuriperintöä

Tänä keväänä perinteiset villapaidat ovat nousseet erityiseen suosioon, luotolaispaitojen neulomisinnostusta voi jo kutsua trendiksi. Moni on lähtenyt toteuttamaan pitkäaikaista haavetta. Käsityön tekeminen yhdistettynä rakkaisiin, perinteisiin malleihin luo myös turvallisuutta ja muistuttaa meille, että olemme osa isovanhempien ja historian ketjua. Perinteisten villapaitojen suosiota selittää myös se, että hyvät mallit kestävät aikaa, niiden estetiikka ei vanhenet ja käytännöllisyyskin on usein pitkälle hiottua. Jokaiselle silmukalle on olemassa aito merkitys.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt Elävän perinnön kansalliseen luetteloon yhteensä 64 kohdetta. Näistä kymmenen liittyy käsityötaitoihin ja mukana on myös kaksi perinteistä, alueellista villapaitamalliamme, hailuotolaisen tikkuriröijyn neulominen sekä Korsnäsin paidan valmistaminen. Ne molemmat edustavat tärkeää elävää kulttuuriperinnettämme ja käsityömallien tallentamisessa ja tutkimuksessa tärkeää työtä ovat tehneet paikalliset kotiseutuyhdistykset sekä käsityön tutkijat.

 ”Tutkijana on upeaa, kun on saanut mahdollisuuden päästä tutustumaan museoiden aineistoihin ja yksi innoittaja tutkimukselle onkin välittää se museoissa taltioitu tieto esimerkiksi käsityömalleina yleisesti saataville”, kertoo Korsnäsin paitaa tutkinut filosofian tohtori Marketta Luutonen.  ”Yhdistettynä käsityöinnostukseen tutkimus antaa mahdollisuuden tuoda museoiden arvokasta tietoa tähän päivään ja kaikkien käyttöön”, hän kertoo. Perinteisten villapaitojen nousu trendiksi ja jopa halutuksi muotivaatteeksi onkin elävää perinnettä parhaimmillaan.

 

Korea Korsnäsin paita yhdistää virkkauksen ja neuleen

Korsnäsin villapaita

Korsnäsinpaita on kotoisin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta pienestä Korsnäsin kunnasta Vaasasta etelään. Kirjovirkkauksen ja neuleen yhdistäminen samaan vaatteeseen on ainutlaatuinen ja mielenkiintoinen piirre tässä villapaidassa ja väri-iloittelu poikkeaa monesta muusta perinnekäsityöstä. Paita on alun perin ollut miesten kirkko- ja juhlapaita, joka selittää varmasti runsasta ja kaunista väritystä

Korsnäsin paidan virkkausEnsimmäiset korsnäsinpaidat on valmistettu 1800-luvun puolenvälin jälkeen virkkauksen tultua muotiin. Todennäköisesti joku taitava ja luova käsityöihminen keksi siirtää muotiuutuuden, virkkauksen aikaisemmin kokonaan neulomalla valmistettuihin villapaitoihin. Villapaidasta tuli kaunis ja sitä ihailtiin ja mallia jäljiteltiin.

Korsnäsin joka kylässä toimi mestari, joka valmisti paitoja tilauksesta. Yleensä se tehtiin talon omasta käsinkehrätystä villasta. Jos mestari valmisti paidan yksin, vei se noin 3-4 viikkoa. Usein kuitenkin mestarilla oli apulaisia ja mestari valmisti vain vaativimmat osat. Paidan neulottu miehusta tehtiin ryhmässä niin, että kolme neulojaa istui polvet vastakkain ja kukin neuloi omaa kerrostaan. Taitavin teki täpläkuvioisen kerroksen ja kaksi muuta valkoisia kerroksia. Tämä oli mahdollista kun käytettiin lyhyitä sukkapuikkoja ja pysyttiin samassa tahdissa. Näin paita valmistui viikossa ja mestarin apulaiset oppivat taidon.

Korsnäsin kotiseutuyhdistys ylläpitää korsnäsinpaitatietoutta mm. kotiseutumuseon näyttelyiden avulla.

Korsnäsin paitaan Tanssivat tytöt on nyt saatavilla myös valmis tarvikepaketti ohjeineen. Ohjeen ovat tehneet Anna-Maija Bäckman, Jeanette Rönnqvist-Aro ja Marketta Luutonen.
Korsnäsin paidan tarvikepaketti www.taitoshop.fi

Harmaa, luotettava luotolainen

Luotolainen villapaita

Oulun lähialueelta Hailuodosta on kotoisin hailuotolainen tikkuröijy. Se neulotaan pesemättömästä suomenlampaan villalangasta ja neule on kuvioitu hillitysti erilaisilla silmukkapinnoilla. Taidokkaat muotoilut neuleen selässä ovat neuleen erityispiirre. Neulontatapa on pitkäikäsen neuleen kannalta myös erityisen kekseliäs, kun rakasta neuletta on käyttänyt niin kauan, että kyynärpää kuluu rikki, neule voidaan purkaa hihansuusta reikään saakka ja neuloa hiha uudestaan.

Hailuodon perinneneuletta kutsutaan myös tikkuröijyksi ja tikkuriksi. Kolmas yleinen nimitys neuleelle on luotolainen. Hailuodon perinneneule tunnetaan ympäri Suomen ja myös ulkomailla. Tikkuröijyperinne elää, ja usean sukupolven edustajat neulovat niitä edelleen. Paikallinen kotiseutuyhdistys Hailuoto-seura ry on järjestänyt vuodesta 2014 saakka tikkuröijypiiriä Hailuodon vanhassa pappilassa. Piirissä käy keskimäärin 20–30 osallistujaa, joista osa on aloittelevia tikkurin tekijöitä, osa vanhoja konkareita.

”Luotolainen päällä tarkenet ilimalla ku ilimalla, varsinki kovalla pakkasella. Se on sylisä käsin kuvottu ja sillälailla vielä lämpyä lisätty. Luotolainen pestään kerran vuojesa keväthankien aikaan ja kuivataan pohjostuulella. Se sietää tavallisen käsinpesun ja villalle passelin puluverin, muuten tuuletus on paras puhistuskonsti.”
– Eila Ranta-Suomela

Luotolainen on perinneneule, jonka suosio kestää aikaa ja käyttäjiä. Luotolainen neulotaan perinteisen ohjeen mukaan ja siihen kuuluu useita vaiheita, joita ei muissa neuleissa käytetä. Valmiiksi saatu Luotolainen on pitkäikäinen ystävä, joka kestää käyttöä. Kevään 2020 koronapoikkeusaika loi Suomessa uuden nosteen luotolaisille, tarvikepaketteja myyvän Taito Shop Oulun Elina Seppänen kertoo että muutamassa viikossa heiltä lähti matkaan langat yli kolmelle sadalle neulojalle. Tällä on iso merkitys myös kotimaiselle kehräämötoiminnalle ja suomen lampaan villan tuotannolle, luotolaisbuumi voi auttaa pieniä käsityötoimijoita eteenpäin muuten vaikean taloustilanteen kohdalla.

On hienoa, että Suomessa perinneneuleet koetaan vahvaksi osaksi arvokasta käsityöperinteen taitoa.

Luotolaisen neule-etikettiMyös luotolaiseen voi hankkia valmiin tarvikepaketin jossa on perinnemallin mukainen neuleohje ja suomenlampaanvillalangat, alkuperäisen mallin mukaiset napit ja hieno neulojan etiketti taltioimaan käsityön tekijän kädenjälki.

”Olemme suunnittelemassa tikkuripaidan ympärille tuoteperhettä, johon tulee myös kaulukseton malli, villatakki sekä käännös englanniksi. Teemme yhteistyötä Hailuoto-seuran ja neuleohjeiden osalta Heli Rajavaaran kanssa”, kertoo Elina Seppänen Oulun Taito Shopista.

Luotolaispaidan tarvikkeet voit hankkia täältä www.taitoshop.fi 

 

Lähteet ja lisätietoa

Artikkelin kuvat: Korsnäsin paita Gunnar Bäckman, luotolainen Maiju Pohjanheimo.

Artikkelin on koonnut Johanna Aydemir, Taitoliitto.