Kädentaidoilla tulevaisuuteen
Taitojärjestön vaalikärjet 2027
Käsityö ei ole vain harrastus tai menneisyyden perinne. Kädentaidot ovat keskeinen osa suomalaista kulttuuria, arjen sujuvuutta, kestävää kulutusta ja ihmisten hyvinvointia.
Taitojärjestö nostaa esiin kuusi vaalikärkeä, jotka vastaavat aikamme suuriin haasteisiin:
- lasten ja nuorten elämänhallinta
- mielen hyvinvointi
- kulttuuriperintö
- huoltovarmuus
- kädentaitojen osaamisen säilyminen
- käsityöalan tulevaisuus.
Lasten ja nuorten kädentaidot tulevaisuuden voimavaraksi
Kädentaidot ovat osa lasten ja nuorten arjen taitoja, ja ruuduttomat harrastukset vahvistavat hyvinvointia.
Mahdollisuus käsitöiden tekemiseen ja harrastamiseen kannustaa lapsia ja nuoria viettämään aikaa myös digitaalisen maailman ulkopuolella. Ruuduttomilla harrastuksilla on tärkeä merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja kehitykselle. Leikki, lukeminen ja käsillä tekeminen tukevat keskittymiskykyä, oppimista ja luovuutta. Lisäksi ruuduttomissa harrastuksissa kohdataan muita ihmisiä, mikä kehittää sosiaalisia taitoja ja yhteistyökykyä.
Kädentaidot ovat osa lasten ja nuorten arjen taitoja, ja ruuduttomat harrastukset vahvistavat hyvinvointia.
Kädentaitojen osaamisen siirtyminen vaatii aikaa ja osaavia opettajia. Siksi käsityön opetuksen resursseja on vahvistettava kaikilla koulutusasteilla. Lisäksi lasten ja nuorten mahdollisuuksia oppia käsityötaitoja on tuettava myös koulun ulkopuolisessa harrastustoiminnassa.
Taitojärjestön tavoite:
- Turvataan käsityöharrastusten ja taiteen perusopetuksen saavutettavuus osana harrastustoimintaa.
- Turvataan käsityön opetuksen asema ja tuntikehys perusopetuksessa.
Käsitöiden tekeminen tukee mielen hyvinvointia
Käsitöiden tekeminen tarjoaa tutkitusti(* keinoja stressin lievittämiseen ja mielen kuormituksen vähentämiseen. Se tukee osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja elämänhallintaa kaikissa ikäryhmissä.
Harrasteryhmissä toimiminen luo yhteisöllisyyttä, vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tarjoaa mahdollisuuden merkityksellisiin sosiaalisiin kohtaamisiin. Ystävyyssuhteiden syntyminen, vertaistuki ja myönteinen palaute ovat keskeisiä hyvinvointia lisääviä tekijöitä.
Käsityö- ja kansalaistoiminta tulee ottaa vahvemmin osaksi hyvinvointipolitiikkaa ja mielenterveyden tukemista.
Ennaltaehkäisevä hyvinvointityö on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävää – ja käsityö on osa tätä ratkaisua. Käsityöharrastus ja kansalaistoiminta ovat matalan kynnyksen hyvinvointipalveluja, joita tulee vahvistaa.
Lähes puolet suomalaisista harrastaa käsitöitä säännöllisesti(*.
Harrastamisen tueksi tarvitaan myös jatkossa tiloja ja kädentaitojen neuvontaa.
Taitojärjestön tavoite:
- Tunnistetaan Taitojärjestön rooli myös hyvinvoinnin edistäjänä ja turvataan valtakunnallinen matalan kynnyksen harrastus- ja kansalaistoiminta.
Kulttuuriperinnön vaaliminen on kansallinen tehtävä
Kädentaidot ovat olennainen osa suomalaista identiteettiä ja aineetonta kulttuuriperintöä. Kulttuuriperintöbarometri 2025(* osoittaa, että 84 prosenttia suomalaisista pitää kulttuuriperinnön vaalimista ja säilyttämistä erittäin tärkeänä. Erityisen merkittävinä pidetään tapoja, perinteitä ja kädentaitoja.
Kädentaidot ja niihin liittyvä aineeton kulttuuriperintö säilyvät kuitenkin vain, jos osaaminen siirtyy sukupolvelta toiselle aktiivisen tekemisen ja oppimisen kautta.
Kädentaitojen kulttuuriperinnön vaalimiselle ja uudistamiselle tulee olla riittävät resurssit.
Kulttuuriperinnön vaaliminen ei ole yksittäinen projekti tai hanke, vaan kansallinen tehtävä, joka edellyttää pitkäjänteistä julkista vastuuta, koulutusta ja toimivia rakenteita.
Taitojärjestö ylläpitää paikallista käsityökulttuuria ja toimii aktiivisesti myös kansainvälisessä yhteistyössä. Toiminta mahdollistaa kädentaitojen siirtymisen uusille sukupolville eri puolilla Suomea.
Taitojärjestön tavoite:
- Lisätään resursseja kansalaisyhteiskunnan tekemään aineettoman kulttuuriperinnön työhön.
Korjaamisen taidot huoltovarmuuden edistäjänä
Osaamiselle, joka liittyy tuotteiden korjaamiseen, huoltamiseen ja käyttöiän pidentämiseen, on nyky-yhteiskunnassa suurempi tarve kuin vuosikymmeniin. Arjen kädentaidot vähentävät kertakäyttöistä kulutusta, pidentävät tuotteiden elinkaarta ja tukevat kestävää elämäntapaa. Kyky korjata, huoltaa ja muokata esineitä on olennainen osa kansalaistaitoja sekä yhteiskunnan huoltovarmuutta.
Kun ihmisillä on perustiedot materiaaleista ja korjaamisesta, syntyy taloudellisia säästöjä niin kotitalouksille, yhteiskunnalle kuin luonnolle.
Korjaamisen taidot ovat osa kestävää kulutusta, huoltovarmuutta ja kansalaistaitoja.
Taitojärjestön tavoite:
- Turvataan käsityöneuvonnan valtionrahoitus ja sitä kautta turvataan tärkeiden taitojen osaamisen saatavuus valtakunnaisesti.
Suomeen tarvitaan kädentaitoihin erikoistunut vapaan sivistystyön oppilaitos
Kädentaitojen osaaminen ansaitsee oman valtakunnallisen vapaan sivistystyön oppilaitoksen. Taitojärjestön kädentaitoihin keskittynyt opintokeskus – Kädentaitojen akatemia – vahvistaisi osaamisen siirtymistä sukupolvelta toiselle sekä tukisi kulttuuriperinnön säilymistä ja käsityöalojen tulevaisuutta.
Kädentaitojen siirtyminen tuleville sukupolville edellyttää alan koulutuksen turvaamista.
Ammatilliseen koulutukseen kohdistuneet leikkaukset ovat heikentäneet käsityöalan koulutustarjontaa, minkä seurauksena monien perinteisten kädentaitojen osaaminen on vaarassa kadota. Kädentaitojen akatemialla olisi vahva rooli näiden taitojen siirtämisessä tuleville sukupolville.
Taitojärjestö on käsityöalan suurin yksittäinen työnantaja Suomessa, ja sillä on sekä asiantuntemus että valmiit verkostot oppilaitoksen ylläpitämiseen. Kyse ei ole menneisyyteen katsomisesta, vaan kestävästä investoinnista tulevaisuuden osaamiseen.
Taitojärjestön tavoite:
- Saadaan myönteinen päätös Opetus- ja kulttuuriministeriöstä Kädentaitojen akatemian järjestämislupahakemukseen. Kädentaitojen akatemia on kädentaitoihin erikoistunut vapaan sivistystyön opintokeskus.
Tekoäly ei korvaa ihmisen kädentaitoja
Tekoälyn rinnalla tarvitaan osaamista, jota ei voi automatisoida – kädentaidot luovat työtä nyt ja tulevaisuudessa. Kädentaidoilla on tärkeä rooli myös tekoälyn aikakaudella. Vaikka tekoäly ja automaatio muuttavat monia työtehtäviä, monet käsillä tehtävät työt vaativat edelleen ihmisen luovuutta, tarkkuutta ja materiaalien tuntemusta.
Tekoälyn rinnalla tarvitaan osaamista, jota ei voi automatisoida
– kädentaidot luovat työtä nyt ja tulevaisuudessa.
Käsityöalat ja korjauspalvelut, työllistävät ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa, koska näitä tehtäviä ei voida kokonaan ulkoistaa teknologian hoidettavaksi tai digitalisoida. Lisäksi kädentaitoja tarvitaan edelleen useissa ammateissa, esimerkiksi rakennusalalla ja teollisuuden eri prosesseissa. Kädentaidot tukevat myös ongelmanratkaisutaitojen kehittymistä, luovuutta ja kestävää kuluttamista, mikä lisää niiden merkitystä tulevaisuuden työelämässä.
Taitojärjestön tavoite:
- Koulutusuudistuksissa vahvistetaan
käsityöalan koulutusta – tekoäly ei korvaa
käsityötä
Kädentaidot yhdistävät hyvinvoinnin, kestävyyden ja kulttuurin. Niihin panostaminen on panostus koko Suomeen.
Taitojärjestö on valtakunnallinen, kaksikielinen käsityön ja taideteollisuusalan neuvontajärjestö, johon kuuluu 15 alueellista taitoyhdistystä ja sen toimintaa ohjaa Taitoliitto. Järjestön toimintaa on lähes 80 paikkakunnalla ja sen koulutuksiin, leireille ja työpajoihin osallistuu vuosittain yli 100 000 ja tapahtumiin noin 60 000 henkilöä. Taitojärjestö on käsityöalan suurin työnantaja.
Käsityöneuvonnan tehtävänä on opastaa ja kouluttaa kädentaitojen osaamiseen, tukea käsityöalan yrittäjyyttä sekä ylläpitää ja kehittää suomalaista käsityökulttuuria. Taitoliitto on Unescon akkreditoima aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen asiantuntija Suomessa.
Lisätietoja
Käsi- ja taiteteollisuusliitto Taito ry, Taitoliitto
Minna Hyytiäinen, toiminnanjohtaja
puh. 040 5050 944
minna.hyytiainen@taito.fi
*)Tutkimusviitteet:
1 ) Joanna Nordstrand; A. Birgitta Gunnarsson; Greta Häggblom-Kronlöf. Promoting health through yarncraft: Experiences of an online knitting group living with mental illness. Journal of Occupational Science, 2024
Xuejie Jiang; Xunzhou Lu; Meihe Pu, Xiaowen Li. The impact of craft creation practice on university students’ mental health: a moderated network analysis. Front. Public Health, Volume 13 – 2025
Sinikka Pöllänen. Elements of Crafts that Enhance Well-Being: Textile Craft Makers’ Descriptions of Their Leisure Activity. Journal of Leisure Research, 2015, Vol. 47
Burt, Emily L ; Atkinson, Jacqueline. The relationship between quilting and wellbeing. Journal of public health, 2012, Vol.34
Roosa Harju. Hyvinvointia käsitöistä – Käsityön merkityksiä ikäihmisille käsityöpainotteisessa kulttuuritoiminnassa. Helsingin yliopisto 2024
2) Käsityön harrastaminen Suomessa, Taloustutkimus 2024
3 ) Kulttuuriperintöbarometri, OKM, Ympäristöministeriö, Museovirasto, 2025Kädentaidot yhdistävät hyvinvoinnin