Tutkimukset ja julkaisut

Tutkimukset ja julkaisut

Taitoliitto tuottaa alan tutkimustietoa ja julkaisee siitä ajankohtaisia raportteja.


Käsityöalan suhdanne ja toimialaraportti 2019

Käsityöyrittäjä Hermanni Vuorisalo. Kuva Kapina Production.

Käsityöyrittäjistä puolet uskoo mahdollisuuteen kasvattaa toimintaa ja moni haluaisi myös kansainvälistyä mutta pienet voimavarat rajoittavat mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Yrittäjistä löytyy kasvuhakuisuutta, kansainvälistyminen kiinnostaa

Taitoliiton vuoden 2019 yrittäjäkyselyihin vastanneista käsityöalan yrityksistä voimakkaasti kasvuhakuisia oli 8 % ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia oli 45 %. Voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä on käsityöalalla suhteellisesti yhtä paljon kuin maamme koko yrityskentässä keskimäärin. Tärkeimpiä kasvukeinoja ovat myynnin ja markkinoinnin lisääminen, tuotevalikoiman laajentaminen ja tuotekehitys sekä markkina-alueen laajentaminen.

Kiinnostus ulkomaiseen toimintaan on lisääntymässä, sillä neljännes yrittäjistä panostaa voimakkaasti tai jonkin verran kansainvälistymiseen, mutta vain muutamalla vuoden 2019 yrittäjäkyselyyn osallistuneista yrityksistä kansainvälinen toiminta oli vakiintunutta. Lisäksi kuusi prosenttia haluaisi kansainvälistyä, mutta ongelmaksi muodostuvat usein vähäiset taloudelliset resurssit, kielitaito ja vaikeus löytää oikeita markkinointikanavia tai myyntiverkostoja ulkomaisille markkinoille. Yhden tai muutaman henkilön työllistämät käsityöalan yritykset ovat niin pieniä, että kansainvälistymisapua tai ulkopuolista rahoitusta on hankala saada yrityspalveluja tuottavilta viennin tukiorganisaatioilta tai sijoittajilta.

Käsityöyrittäjän kilpailuvalttina laatu ja yksilöllisyys

Taitoliiton yrittäjäkyselyjen mukaan käsityöalan yrittäjät nostavat tärkeimmiksi yrityksen menestystekijöiksi laadun ja laadunvalvonnan, kestävät materiaalit ja erottautumisen kilpailijoista. Näkemykset saavat tukea kuluttajien ostopäätöksiä kuvaavista näkemyksistä. Käsityöalan yrittäjät eivät kilpaile hinnalla, vaan tuotteen yksilöllisyydellä ja korkealla laadulla. Myös kotimaisen tuotteen ekologisuudella on kasvava merkitys, sillä esimerkiksi halpavaatteiden ja -tekstiilien kuljetus toiselta puolelta maapalloa on erittäin saastuttavaa. 

Etenkin verkkokaupassa olisi paljon kehittämisen varaa, sillä verkkokauppa kasvaa jatkuvasti ja kuluttajat tekevät yhä enemmän ostopäätöksiä verkossa. Kehitystä ovat jarruttaneet pienten yritysten rajalliset voimavarat. Käsityöalan yrittäjille verkkokaupan perustamiseen liittyvät asiat ja toiminta verkossa eivät ole välttämättä tuttua eikä yrityksellä ole taloudellisia edellytyksiä hankkia ulkopuolista asiantuntijuutta avukseen.

Suhdanneodotukset myönteisiä

Taitoliiton vuoden 2019 yrittäjäkyselyyn vastanneista 44 prosenttia ilmoitti, että liikevaihto on kasvanut viimeksi kuluneen vuoden aikana. Liikevaihdon pienenemisestä kertoi vain 23 % kyselyihin vastanneista. Liikevaihdon tuotantokustannuksia nopeampi kasvu on parantanut myös käsityöalan yritysten kannattavuutta.

Käsityöalojen yrittäjät suhtautuvat myönteisesti tulevaisuuteen, sillä 46 prosenttia alan yrittäjäkyselyihin vastanneista arveli yleisten kysyntä- ja suhdannenäkymien paranevan seuraavan vuoden aikana ja vain kymmenen prosenttia uskoi näkymien heikkenevän. Optimismi lisääntyy käsityöaloilla, kun yleisiä talousnäkymiä tarkastellaan kolmen vuoden perspektiivillä. Silloin 53 % alan yrittäjistä odottaa yleisen taloustilanteen paranemista.

Alan yritysten optimismi näkyy liikevaihdon kasvuodotuksissa. Noin 64 % Taitoliiton vuoden 2019 yrittäjäkyselyihin vastanneista oli sitä mieltä, että yrityksen liikevaihto kohoaa seuraavan vuoden aikana.                

Käsityöalan yritykset pieniä ja toiminta usein sivutoimista

Suomessa on Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastojen mukaan 6 620 alle kymmenen henkilöä työllistävää käsityöalojen yritystä, jotka työllistivät suoraan 8 200 henkilöä (tilasto 2017). Niiden liikevaihto oli 1,22 miljardia euroa. Käsityöala työllistää yrittäjyyden kautta arviolta yli 13 000 henkilöä.

Käsityöala on hyvin pienyritysvaltaista toimintaa, sillä 75 % yrityksistä työllistää alle kaksi henkilöä. Alalle tyypillistä on yksinyrittäjyys. Tästä huolimatta alle kahden henkilön yritykset muodostivat vain neljänneksen käsityöalojen työllisyydestä, joten pienten toimijoiden vastapainona mukana on myös merkittäviä työllistäjiä.

Käsityöalalle on tunnusomaista suuri sivutoimisten ja osa-aikaisten yrittäjien määrä. Vuoden 2019 yrittäjäkyselyihin vastanneista enää 55 % oli päätoimisia yrittäjiä. Käsityöalalle onkin tyypillistä, että yritystoimintaa tehdään esimerkiksi opetustyön ohessa, opiskelijana tai eläkeläisenä. Joka kymmenes totesi, että yritystoiminta ei ole edes sivutoimista vaan harrastusluonteista. Harrastusluonteisen toiminnan lisääntyminen merkitsee uusia haasteita markkinoilla, jos kilpailua käydään päätoimisten yrittäjien kanssa.

Yrittäjäkyselyjen mukaan liikevaihto jäi alle 30 000 euroon 60 prosentissa yrityksiä vuonna 2018. Vain runsaassa neljäsosassa yrityksiä liikevaihto kohosi yli 50 000 euroon, mikä tarvitaan normaalisti päätoimisena yrittäjänä toimimiseen.

Käsityöaloilla toimivista yrityksistä, yritystoiminnan laajuudesta ja kehityksestä on vaikea saada kattavia hallinnollisia tilastotietoja. Tämä johtuu pääosin virallisista EU:n toimialaluokitusta noudattavista yritys- ja muista taloustilastoista, joissa käsityöalat hajoavat eri jalostus- ja palvelualoja koskeville toimialoille. Siksi Taitoliitto on teettänyt kahden vuoden väliajoin Käsityö- ja muotoilualan yrittäjät -selvityksiä, joissa on kartoitettu käsityöalan yrittäjyyden kehitystä, ajankohtaista tilannetta ja tulevaisuuden näkymiä.

Raportin on laatinut tutkija Pekka Lith (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith). Taitoliitossa selvitystyötä on ohjannut toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen. 

Koko raportti ladattavissa pdf-muodossa.:

thumbnail of Käsityöalan suhdanne- ja toimialaraportti 2019

Kuvassa Käsityöyrittäjä Hermanni Vuorisalo. Kuva Kapina Production.


 

Käsitöiden harrastaminen Suomessa -kyselytutkimus 2018

Taitoliitto teetti elokuussa 2018 Taloustutkimuksella laajan käsityön harrastamiseen paneutuvan kuluttajakyselyn, joka suunnattiin yli 18-vuotiaille vastaajille. Kysely tehtiin nyt toisen kerran ja tulokset kertovat, että käsityöharrastus on lähellä suomalaisten sydäntä ja säilyttää suosionsa vuodesta toiseen.

  • Kolmasosa suomalaisista (34 %) kertoo nikkaroivansa, rakentelevansa tai tekevänsä käsitöitä ainakin muutaman kerran kuussa. 7 % kertoo tekevänsä käsitöitä joka päivä ja 77 % suomalaisista harrastaa käsitöitä ainakin satunnaisesti.
  • Neulonta ja virkkaus ovat suosituimpia käsitöitä harrastavien naisten piirissä. Seuraavaksi suosituimpia ovat ompelu ja sisustukseen tai tuunaamiseen liittyvät käsityöt.
  • Miehet harrastavat nikkarointia, puutöitä, kunnostusta, rakentelua sekä tekevät pienoismalleja.
  • Naisten ja miesten harrastamisen välillä on eroa siinä, että miehet tekevät enemmän tarpeeseen liittyvää rakentamista, kun naisille käsityö on ennen kaikkea rentoutumista ja omaa aikaa. Naiset myös tekevät käsitöitä säännöllisemmin ja useammin kuin miehet. Naisista jopa 11 % tekee käsitöitä päivittäin.
  • Käsityöharrastuksen tärkein motiivi on käsitöiden tuoma rentoutus ja hyvinvointi.

Käsityön aktiiviharrastajat käyttävät käsityömateriaaleihin ja -tarvikkeisiin rahaa keskimäärin 350 euroa ja käsityökursseihin noin 70 euroa vuodessa. Eniten rahaa harrastukseensa käyttävät 35–49 vuotiaat. Tällä ikäluokalla on toisaalta vähiten aikaa käytettävänä harrastukseensa. Jos verrataan aktiiviharrastajia kaikkiin suomalaisiin niin aktiiviharrastajat käyttävät rahaa reilusti enemmän, mutta keskiverto suomalainenkin panostaa käsityömateriaaleihin- ja tarvikkeisiin lähes 100 euroa vuodessa.

Käsityöharrastuksesta hyvinvointia ja rentoutusta
Käsityöharrastuksen keskeinen motiivi on oma aika, rentoutuminen ja käsitöiden tuoma hyvinvointi. Tämä nousee tärkeimmäksi merkitykseksi kaikissa ikäluokissa. Vasta näiden jälkeen harrastuksen merkityksellisyydessä tulee halu oppia uusia taitoja tai saada valmiiksi konkreettisia tuotteita. Nuorille 18–34-vuotiaille on muita tärkeämpää kokeileminen ja halu saada nopeasti valmista. Nuoret myös harrastavat käsitöitä satunnaisemmin kuin vanhemmat.

Käsityön aktiiviharrastajista 45 % kertoo osallistuneensa viimeisen vuoden aikana jollekin käsityökurssille. Yli puolet vastaajista on tutustunut vuoden kuluessa käsitöihin liittyvään näyttelyyn, messuihin tai muuhun tapahtumaan. Messut, kurssit ja työpajat kiinnostavat erityisesti 25–49-vuotiaita. Kiinnostavimmiksi käsityökurssimuodoiksi vastaajat nostavat muutaman tunnin pituiset lyhytkurssit, jotka ovat helposti saavutettavissa omalla lähialueella. Kurssiaiheina erityisen kiinnostavaksi koetaan kierrätysmateriaalien hyödyntäminen, mutta tärkeinä kurssikiinnostuksen lisääjinä nousevat esiin myös perinnekäsityöt sekä uusien materiaalien ja perinteisten tekniikoiden yhdistäminen. Kurssiosallistumisessa tärkeäksi koetaan oman osaamisen vahvistaminen, uusien taitojen oppiminen, mutta myös samanhenkinen seura ja yhdessä tekeminen.

Käsityöharrastajat ovat aktiivisia sosiaalisen median hyödyntäjiä ja  lehtien suosio on korkea

Kaikista suomalaisista 18 % kertoo seuraavansa käsityöaiheisia sosiaalisen median päivityksiä esimerkiksi Facebookissa, Pinterestissä tai Instagramissa kuukausittain. Käsityön aktiiviiharrastajat ovat tätäkin kiinnostuneempia. Heistä jopa 67 % seuraa näitä kanavia joka päivä.  Myös käsityö-, askartelu- ja sisustuslehdet sekä kirjat ovat hyvin suosittuja.  30 % suomalaisista lukee niitä kuukausittain ja käsityön aktiiviharrastajista jopa 87 % lukee niitä kuukausittain.

Lue lisää

Lisätietoja kyselytutkimuksesta ”Käsityön harrastaminen Suomessa”,
toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen, puh. 040 505 0944, minna.hyytiainen@taito.fi
viestintä ja kuvapyynnöt Johanna Aydemir, puh 040 7525 160, taitoliitto@taito.fi


Käsityöalan suhdanne ja toimialaraportti 2017

– Käsityöalalla vahvat suhdanneodotukset

Käsityöalalla uskotaan tulevaisuuteen, mikä näkyy alan yrittäjien hyvin myönteisinä suhdanneodotuksina. Uutta kasvua voidaan hakea kansainvälisiltä markkinoilta ja digitaalista toimintaympäristöä hyödyntämällä, ilmenee Taitoliiton tuoreesta Käsityö- alan suhdanne- ja toimialaraportista.

Käsityöalan liikevaihdon kasvu on nopeutunut. Noin 44 prosenttia Taitoliiton vuoden 2017 kyselyihin osallistuneista yrityksistä ilmoitti helmikuussa, että niiden liikevaihto on kasvanut edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Liikevaihdon pienenemisestä kertoi enää vain 21 prosenttia. Vielä pari vuotta sitten enemmistö kertoi liikevaihdon supistumisesta.

Kannattavuuden paranemisesta ilmoitti 37 prosenttia ja heikkenemisestä 21 prosenttia, joten kannattavuuden kehitystä kuvaava saldoluku oli plus 16 prosenttia. Tämä osoittaa keskimääräisen kannattavuuden kohentuneen käsityöaloilla. Toteutunut kehitys johtuu siitä, että tuotantokustannukset ovat nousseet toimialaryhmässä kuluneen vuoden aikana hitaammin kuin liikevaihto.

Alan yritysten optimismi näkyy suhdanneodotuksissa, sillä vuoden 2017 kyselyihin vastanneista yrityksistä joka toinen arvelee yleisten kysyntä- ja suhdannenäkymien paranevan seuraavan vuoden aikana. Usko tulevaisuuteen vahvistuu käsityöaloilla selvästi edelleen, kun yleisiä kysyntä- ja suhdannenäkymiä tarkastellaan kolmen vuoden perspektiivillä.

Yritysten henkilöstömääriin hyvät suhdanneodotukset eivät heijastu, sillä lähes 90 prosenttia yrityksistä ilmoitti henkilöstömääränsä pysyneen ennallaan vuonna 2016. Myös henkilöstöään vähentäneiden yritysten määrä on pieni. Tämä on seurausta siitä, että monet kyselyihin osallistuneista yrityksistä oli yksinyrittäjiä, joilla ei ole lainkaan tarvetta työllistää.

Lataa tutkimus tästä linkistä (pdf).


Käsityön harrastaminen Suomessa -kyselytutkimus 2016

Taitoliitto teetti laajan käsityön harrastamiseen paneutuvan kuluttajakyselyn, joka suunnattiin yli 18-vuotiaille vastaajille. Kyselyn tulokset kertovat käsityön merkityksestä ihmisille sekä harrastuksen laajuudesta:

  • Neljännes 36–65-vuotiaista suomalaisista tekee käsitöitä, nikkaroi tai rakentelee viikoittain.
  • Neulonta ja virkkaus ovat suosituimpia käsitöitä harrastavien naisten piirissä.
  • Miehet harrastavat nikkarointia, puutöitä, kunnostusta, rakentelua sekä tekevät pienoismalleja.
  • Aktiiviharrastajat osallistuvat monenlaisiin tapahtumiin sekä tekevät käsitöitä myös lahjoiksi tai myyntiin. Suomalaiset 36–65-vuotiaat käsitöitä harrastavat naiset käyttivät vuonna 2015 rahaa käsityöharrastukseensa noin 300 euroa. Aktiiviharrastajilla rahaa kului noin 450 euroa vuodessa.

Rentoutuminen ja näkyvien tulosten aikaansaaminen ovat tärkeimmät syyt tehdä käsitöitä. Käsityökursseilla tärkeäksi osallistumismotiiviksi sanottiin taidon oppimisen ohella myös yhdessä tekemisestä tuleva hyvä olo. Erityisesti nuoremmille, 15–35-vuotiaille, vastaajille käsityön rentouttava vaikutus ja itsensä toteuttaminen olivat tärkeitä harrastuksen kannalta.


Käsityöalan suhdanne- ja toimialaraportti 2016

Raportti käsityöalan yrityksistä, yritysprofiilista, markkinoista kasvuyrittäjyydestä ja lähiajan suhdanneodotuksista.

  • Suomessa toimi Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstilastojen mukaan noin 7 220 alle kymmenen henkilöä työllistävää käsityöalojen yritystä vuonna 2014. Yritykset työllistivät suoraan noin 9 400 henkilöä ja niiden liikevaihto oli 1,23 miljardia euroa. Vuositilastojen ulkopuolelle jääneet sivutoimiset yrittäjät kasvattavat yritysten kokonaismäärä noin 1 200 yrityksellä ja toimialan suoraa työllisyysvaikutusta noin 100-200 henkilöllä.
  • Käsityöalojen yritysten ja työllisyyden määrä on vähentynyt jatkuvasti 2000-luvulla.
  • Käsityöalan yrityksissä liikevaihto väheni nimellisesti keskimäärin 4,2 ja reaalisesti 9,1 prosenttia vuosina 2011-14.
  • Alan vaikutukset kansantalouden kokonaistyöllisyyteen ovat silti lähes 16 000 henkilötyövuotta, kun välilliset työllisyysvaikutukset muilla toimialoilla otetaan huomioon.
  • 75 prosenttia yrityksistä työllistää alle kaksi henkilöä vuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna.
  • Käsityöalalle on tunnusomaista myös suuri sivutoimisten ja osa-aikaisten yrittäjien määrä. Keskimäärin yli 40 prosenttia Tilastokeskuksen yritysten vuositilastoihin sisältyneistä käsityöalojen yrityksistä oli sivutoimisia vuonna 2014.
  • liikevaihdon kasvu on ollut vaisua myös vuosina 2014-15 ja kannattavuus on heikentynyt.
  • Käsityöalojen yrittäjät suhtautuvat silti myönteisesti tulevaisuuteen, sillä 35 prosenttia alan yrittäjäkyselyihin vastanneista arveli yleisten kysyntä- ja suhdannenäkymien paranevan seuraavan vuoden (2015-16) aikana ja vain 21 katsoi näkymien heikkenevän. Loppuosa oli sitä mieltä, että kysyntä- ja suhdannenäkymät pysyvät suurin piirtein ennallaan. Optimismi lisääntyy käsityöaloilla, kun yleisiä talousnäkymiä tarkastellaan kolmen vuoden perspektiivillä. Silloin miltei 60 prosenttia ala yrittäjistä odottaa yleisen taloustilanteen paranemista.
  • Taito ry:n yrittäjäkyselyjen mukaan käsityöalan yritysten tärkeimmät menestystekijät ovat yhteydessä korkeaan laatuun ja sen valvontaan, yrittäjän omaan persoonaan ja yrityksen kykyyn erottautua kilpailijoista. Seuraavilla sijoilla ovat kestävät materiaalit, toimitusvarmuus, tuote- ja palvelukehitys sekä muotoiluosaaminen eli design.
  • Käsityöalan yritysten myynnin ja markkinoinnin kehittämistarpeet liittyvät yrittäjäkyselyjen mukaan usein digitaaliseen ympäristöön, kuten sosiaalisen median hyödyntämiseen, yrityksen verkkosivuihin sekä verkkokaupan toteuttamiseen.
  • Monet käsityöalojen yrittäjät kokevat erityisesti arvonlisäveron liian korkeaksi, sillä kysymys on työn verottamisesta markkinoilla, joilla tuotteiden pääasialliset ostajat (kuluttajat) eivät voi vähentää ostoihin liittyvää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan. Myös yrittäjien tuloverotukseen toivotaan kevennyksiä.
  • Käsityöalojen yrittäjät näkivät epäkohtia markkinaehtoisessa pankkien yritysrahoituksessa, mutta myös julkinen yritysrahoitus- ja yritystukijärjestelmä kaipaisi Taito ry:n yrittäjäkyselyjen mukaan kehittämistä.

Lataa 2016 tukimus tästä linkistä (pdf)


Käsityö- ja muotoilualanyrittäjä 2015

Lataa 2015 tutkimus tästä linkistä (pdf)