Hailuotolaisen tikkuröijyn neulominen

Luotolainen villapaita miehen ja pojan päällä.

Hailuotolainen tikkuröijy on alun perin pesemättömästä suomenlampaan langasta neulottu villapaita. Tikkuröijy on yksivärinen, sen neulos on pintakuvioitu: vartalo-osa ja hihat ovat leveää joustinneuletta, etumuksen neliön muotoinen rekko korinpohjaneuletta, ja joitakin yksityiskohtia tehdään virkkaamalla. Paidassa on muotoa antavia levennys- ja kavennuskiiloja selkäpuolella ja hihoissa. Alun perin paidat olivat kauluksettomia, ja niiden lisäksi käytettiin kaulaliinaa. Tänä päivänä paidoissa on usein korkea kaulus ja napitus vasemmalla olalla. Paita on alun perin ollut kalastajien paita, ja siinä on pitänyt olla väljyyttä ja istuvuutta kalastamisen edellyttämällä tavalla.

Aineettoman kulttuuriperinnön kansallisen luettelon käsityökohde

Hailuotolaisen tikkuröijyn neulominen on yksi luetteloon nimetty käsityötaito.

Historiakuva kalastajista tikkuröijyissä.

Vanhaa kalastajaperinnettä

Hailuodon perinneneuleita on neulottu 1800-luvun alusta lähtien. Alun perin paita neulottiin harmaasta pesemättömästä villasta, mutta nykyisin myös valkoisesta, luonnonmustasta ja ruskeasta langasta. Villalangat kehrättiin Hailuodolla aina 1900-luvun puoliväliin asti, jolloin lampaanhoidosta luovuttiin.

Kuva Hailuodon topoteekki, Mattilan kotiarkisto.

Tikkuröijyä kutsutaan myös tikkuriksi ja luotolaiseksi. Neuleen nimen on arveltu tulevan siitä, kun ennen pyöröpuikkoja neulottiin kymmenellä sukkapuikoilla, jolloin puikot olivat kuin tikkuja. On myös esitetty, että nimi voisi johtua siitä, että lankaan on jäänyt heinän olkia, jotka ovat pistelleet, ja sen vuoksi neule on ollut tikkuinen.

Tikkuröijy työ- ja pyhävaate

Tikkuröijy on ollut perinteisesti luotolaisten miesten työ- ja pyhäpaita, jota erityisesti kalastajat ovat käyttäneet kalastusreissuilla. Neule on ollut kalastajille perusvaate, käytännöllinen työvaate, sillä suomenlampaan villainen paita lämmittää märkänäkin. Juhliin saatettiin pukeutua parempaan tikkuriin, ja naimisiin on menty morsiamen neulomassa villapaidassa. Kalastajan häissä on pappikin voinut pukeutua tikkuröijyyn. Tikkureita on neulottu joka talossa, ja neulojina ovat olleet äidit ja tyttäret. Saaressa on ollut myös muutamia ammattineulojia, jotka ovat viipyneet talossa ruokapalkalla tikkuröijyn neulomisen ajan.

Tikkuröijy on ollut Hailuodolle tärkeä monella tavalla. Paidat ovat olleet elinkeino, ne ovat olleet kauppatavara ja veronmaksun välineitä. Villan käsitteleminen ja paitojen neulominen on koonnut saaren naisia yhteen käsityön äärelle. Paita on ollut omistajansa tuntomerkki, kuin henkilöllisyystodistus, josta hukkunut kalastaja on tunnistettu. Tikkurin neulominen on tällä hetkellä hyvin suosittua, ja paidat mukana hailuotolaisten arjessa ja juhlassa.

Luotolaisen villapaidan yksityiskohtia.
Luotolaisen tikkuröijyn yksityiskohtia.
Tikkuröijyn erityispiirteenä ovat kauniit ja vaatteelle toiminnallista muotoa antavat neulotut yksityiskohdat.

Tikkuröijypiiri perinteen ylläpitäjänä

Tikkuröijy ja sen tekemisen perinne tunnetaan tällä hetkellä hyvin Suomessa ja ulkomaillakin. Tikkuröijynperinteen ylläpitäminen ja yhteisöllinen tekeminen on elvytetty vuonna 2014 perustetussa Tikkuröijypiirissä, joka kokoontuu Hailuodon vanhassa pappilassa ja johon voi osallistua myös etänä.
Syyskuusta 2020 alkaen Hailuoto-seura ja Taito Pohjois-Pohjanmaa ovat yhdessä järjestäneet Tikkuröijypiirin verkossa, ja näin neulojat ympäri Suomea ja ulkomaita myöten neulovat yhdessä tikkuröijyjä. Tikkuröijypiirissä vaihdetaan neulontavinkkejä sekä neulojien kokemuksia ja tarinoita tikkuröijystä. Aiheeseen löytyy myös ryhmä Facebookista nimellä Tikkuröijypiiri.

Perinteitä vaalitaan opastamalla tikkuröijyn tekemiseen mahdollisimman alkuperäisesti.

Uudet sovellukset tikkuröijyn pohjalta

Tikkuröijyn mallin innoittaman on kehitetty uusia tuotteita, kuten pipoja, kaulureita, sukkia, kynsikkäitä, jakkuja, koiran mantteleita ja vauvan toukkapusseja. Valmiita paitoja ja luotolaistuotteiden tekemiseen tarvittavia materiaaleja voi tilata verkon kautta. Tikkuröijy ja sen neulominen elää tällä hetkellä uutta renessanssia.

Kaiho neuletakki.

Tarvikepaketit ja uudet mallit

Taito Pohjois-Pohjanmaa on tuotteistanut perinteisestä luotolaisneuleesta uusia sovelluksia. Tässä Kaiho-neuletakki. Sarjassa on myös pipo, sukat ja lapaset. Kuva Harri Tarvainen.


Hailuotolaisen tikkuröijyn neulominen nimettiin Elävän perinnön kansalliseen luetteloon vuonna 2017.

Linkki hailuotolaisen tikkuröijyn neulomisen kansallisen luettelon artikkeliin.

Sivun kuvat Harri Tarvainen, Maiju Pohjanheimo ja Johanna Aydemir.