Tommi-puukon valmistaminen

02.08.2021
Tommi-puukkoja.

Tommi-puukon valmistamisen perinne on syntynyt Hyrynsalmella Kainuussa. Siellä niitä on taottu jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Hyrynsalmella on ollut hyvät edellytykset sepäntyön kulttuurille: sieltä on löydetty Suomessa eniten raudanpolttoon liittyviä hyttejä, joissa taonnan materiaalia on tuotettu paikallisesti.

Tommi-puukon nimi juontaa juurensa 1860-luvulle, Fiskarsin hienotaontapajan johtajaan Thomas ”Tommi” Woodvardiin. Hyrynsalmelainen seppä Kalle Keränen oli silloin Fiskarsissa hänen opissaan. Kalle vertasi itseään mielellään mestariin, ja Hyrynsalmella Kallea alettiin vähitellen kutsua Tommiksi. Keräsen valmistamia kauniin muotoisia, käteviä ja hyvin teräviä puukkoja alettiin myös kutsua Tommi-puukoiksi.

Aineettoman kulttuuriperinnön kansallisen luettelon käsityökohde

Tommi-puukon valmistaminen on yksi luetteloon nimetty käsityötaito.

Tommi-puukon valmistamisen taito ja perinne ovat levinneet Hyrynsalmelta naapurikuntiin ja puukkomalli tunnetaan etenkin Kainuussa ja Koillismaalla. Tommi-puukon valmistamisen perinne on elänyt lukuisten seppien käsissä ja välityksellä sukupolvelta toiselle. Tommi-puukkoa arvostetaan myös kansallisesti, ja sitä valmistetaan nykypäivänä koko maassa. Aito Tommi-puukko on kokonaan yhden henkilön käsityötä, terän taonnasta tupen ompeluun. Tommi-puukon kuuluukin olla aina yksilöllinen, rouheakin käsityön taidonnäyte, jolla on oma karismansa.

Puukkoharrastajia on Kainuussa satoja, ja puukontekoperinnettä pidetään yllä arjen elämässä. Nykyään Tommi-puukkoja valmistavat sekä ammattilaiset että harrastajat. Puukkokursseja järjestetään kansalaisopistossa ja niitä tehdään perusasteen käsityön opetuksessa sekä ammattimaisesti pajoissa. Tommi-puukko kuuluu arkisiin töihin ja harrastuksiin sekä kansallispukujen osaksi ja arvokkaisiin tilaisuuksiin. Tommi -puukko on ollut kautta vuosikymmenten arjen perustyökalu, ja sellaisena se myös halutaan säilyttää.

Hyrynsalmella on tehty paljon puukon valmistamisen kulttuurin säilyttämiseksi ja ylläpitämiseksi. Kotiseutuneuvos Kalle Juntunen aloitti 1970-luvulla Tommi-puukon perinteen tallentamisen ja uudistamisen. Tämä työ on johtanut Tommi-puukon Perinneyhdistyksen perustamiseen vuonna 2002. Perinneyhdistyksen tarkoitus on ylläpitää Tommi-puukon käyttämistä tavallisena käyttöesineenä, osana arkielämän kulttuuria. Hyrynsalmen kunnantalolla on pysyvä Tommi-puukkojen näyttely, jossa esitellään puukon historiaa ja erilaisia versioita. Tommi-puukkojen valmistus on käsityökulttuuria, jolla on vahva paikallinen side ja merkitys.

Tommi-puukkoja.

Tommi-puukon maine perustuu kauniin pelkistettyyn muotoon. Muoto sopii hyvin käteen ja tekee mahdolliseksi puukon käyttämisen moniin tarkoituksiin. Hyväksi todetusta tuotteesta on kehittynyt monenlaisia versioita, jotka kertovat puukkoperinteen arvosta ja merkityksestä. Arvokkainta Tommi-puukkokulttuurissa on kuitenkin se, että kaikenlaiset, tavalliset ihmiset sukupuolesta ja iästä riippumatta, takovat Tommeja harrastuksenaan, ovat ylpeitä perinteen tuntemuksestaan ja kokevat iloa kädentaidoistaan.

Kuvissa: Tommi-puukon perinneyhdistyksen kokoelmat ja Mauri Heikkisen valmistamat Tommi-puukot. Kuvat Tarmo Thorström.

Linkki Tommi-puukon valmistamisen kansallisen luettelon artikkeliin.