Jussipaitoja on valmistettu 1900-luvun alkupuolelta alkaen. Käsityökulttuurin tutkija, FT Marketta Luutonen on väitöstutkimuksessaan (1997) tutkinut suomalaisia perinnevillapaitoja, korsnäsinpaitaa ja jussipaitaa. Hän esittää, että eteläpohjalaisuuden symboliksi koetun paidan todennäköinen esikuva on ruotsinkielisestä Korsnäsistä lähtöisin oleva, 1850-luvulta alkaen tunnettu korsnäsinpaita. Suomenkielisellä Etelä-Pohjanmaalla käytettiin 1800-luvulla tasaraitaisia villapaitoja, joissa ei vielä ollut jussipaidan vinoneliökuviointia.

Kaksi jussipaidan syntytarinaa

Harmaa-punaisen salmiakkiruuduilla kuvioidun jussipaidan syntyhistoriasta on olemassa ainakin kaksi versiota. Toisen mukaan lapualainen neiti Petäjä neuloi ensimmäisen jussipaidan Pohjalaisia-näytelmän Harrin Jussin roolia varten 1914. Myöhemmin samana vuonna näytelmä kantaesitettiin Suomen Kansallisteatterissa Helsingissä. Rooliasun suunnittelun lähtökohtana kerrotaan olleen Kansallismuseon kokoelmiin kuulunut vanha villapaita, joka oli väriltään luonnonharmaa ja tummanpunainen. Lapuan kantaesityksestä ei ole säilynyt valokuvia, eikä Kansallismuseon kokoelmista ole löytynyt tämän tyyppistä paitaa. Kansallisteatterin esityksessä rooliasuna oli todennäköisesti korsnäsinpaita.

Molemmista esityksistä vastasi Jalmari Lahdensuo, joka ohjasi myös näytelmän pohjalta vuonna 1925 valmistuneen Pohjalaisia-mykkäelokuvan. Siinä Harrin Jussin paita oli jo samanlainen kuin nykyisin tunnettu jussipaita. Onkin pidetty mahdollisena, että ensimmäinen jussipaita on muokattu korsnäsinpaidan pohjalta tätä elokuvaa varten. Näytelmästä valmistui vuonna 1936 Toivo Särkän ohjaama toinen elokuvaversio, jossa roolihahmojen yllä nähtiin nykyäänkin tuttuja jussipaitojoja.

Etelä-Pohjalaisen Osakunnan jussipaita

Marketta Luutosen väitöstutkimuksessaan esiin tuoma jussipaidan toinen syntytarina vie Helsingin yliopistoon, jossa Etelä-Pohjalaisen Osakunnan jäsenet korostivat vaatteella pohjalaisia juuriaan ja yhteenkuuluvuutta. Vuonna 1927 osakunta-aktiivi Väinö Oksala kirjoitti vetoomuksen jussipaidan puolesta: ”Eräs asia on jo kauan askarruttanut mieltäni ja nyt minä sen puristan kansakunnan miehenpuolisten jäsenten pohdittavaksi. Emmekö me osakunnan miehet voisi ryhtyä pelastamaan tuota eteläpohjalaista kaunista villapaitaa unhoon joutumasta? Se on siksi komea ja käytännöllinen, että arvelisin olevan aivan paikallaan, jos me kaikki hankkisimme sen ja siten saisimme aikaan sen, että siitä tulisi yleisessä käytössä oleva vaatekappale kotiseudullamme ja kansakunnan parissa.”

Paidan lähtökohta haettiin perinteestä ja kansankulttuurista ja Kustaa Vilkunan johdolla tutustuttiin Kansallismuseoon tallennettuihin pohjalaisiin villapaitoihin. Kokoelmista löytyi koristeellisia korsnäsinpaitoja ja vöyriläinen villapaita, muttei nykyisen kaltaista jussipaitaa. Ensimmäiset jussipaidat osakunnalle neuloi käsinneulekoneella Museokadulla asunut rouva. Paidat teetettiin helsinkiläisessä taidekutomossa ja 24.1.1928 ”laskettiin markkinoille mullistava muotiuutuus kaikkien miehenpuolisten EPO:n jäsenten iloksi ja suojaksi.”

Aluksi jussipaita oli osakuntalaisten arkivaate, sittemmin myös ulkoilupaita ja edustusasu. Osakunnan urheilutoimikunta hankki vuonna 1930 sekä naisille että miehille sovelletut jussipaidat yleisurheiluun ja palloiluun. Käyttöön tuli myös hihaton urheilupaita. Osakuntalaiset perustivat Seinäjoelle uuden pesäpalloseuran vuonna 1932. Nimikilpailun tuloksena sen nimeksi tuli Maila-Jussit, ja joukkueen edustusasussa on vielä nykyäänkin tutut vinoneliöt.

Jussipaidat valmistettiin pienissä kutomoissa

Jussipaitoja on kudottu kotikutojien verkostossa ja pienissä kutomoissa ympäri Etelä-Pohjanmaata ja koko maata 1920-luvulta alkaen. Kuten paidan syntyhistoriasta, myös ensimmäisten paitojen kutojista on olemassa ainakin kaksi eri tarinaa. Lapualla Pohjalaisia-näytelmän roolipaidan kutojaksi on mainittu paikkakuntalainen neiti Petäjä. Kyseessä on lapualainen Maiju Petäjä, joka oli ammattikäsityöläinen ja harrastajanäyttelijä. Toisen syntyteorian mukaan ensimmäisen jussipaidan olisi neulonut koneella Helsingissä Museokadulla asunut rouva.

Isonkyrön Orismalassa toimi vuosina 1925–1930 Yrjö Mäkelän johtama Tanner & Manner Oy:n pukutehdas ja kutomo, jossa tehtiin miesten pukuja ja naisten kappoja sekä kudottiin vaatteita. Tanner & Manner otti 1920-luvulla yleistyneen jussipaidan valmistukseensa varsin aikaisessa vaiheessa. Syksyllä 1929 jussipaitoja mainostivat lehdessä ainakin P. Honkavaaran Seinäjoen kangasliike sekä Veljekset Koiviston liike Kauhajoen Kainastolla. Helsingin Sanomissa eräs kutomo mainosti jussipaitoja pohjalaisille, sillä ”joulu tulee ja jokaisella pitää olla oma jussipaita – eikä sitä saa muut pitääkään”.

Lapualla Haapamäen kutomossa valmistettiin jussipaitoja 1930-luvulta alkaen 2000-luvun alkupuolelle saakka. Parhaimmillaan kutomolla oli neljäkin työntekijää. Myöhemmin Lauri Haapamäki kutoi paitoja yksin pääasiassa käsikäyttöisellä neulomakoneella. Alahärmässä Kleemolan kutomo alkoi ensimmäisenä valmistaa siniharmaita anttipaitoja 1950-luvulla. Näiden paitojen nimi juonsi juurensa siihen, että kutomo sijaitsi Isontalon Antin mailla.

Isonkyrön kirkolla kudottiin tilauksesta jussipaitoja ainakin vuosina 1946–1953. Emännät kudottivat omista langoistaan jussipaitoja isännille. Eräs paikkakunnan tunnetuista jussipaitojen tekijöistä oli Anja Hahne, joka valmisti paitoja tilaustyönä 1950- ja 1980-luvuilla. Hänen äitinsä oli ostanut kutomakoneen 1920-luvulla ja aloitteli jussipaitojen kutomista, jota Hahne jatkoi. Paitoja tilattiin kaiken ikäisille, ja miehet käyttivät paksusta villasta kudottuja korkeakauluksisia paitoja talvisin työpaitoina.

Jussipaita tänään – pohjalaisten kotiseutuneule

Jussipaita on säilynyt hyvin muuttumattomana. Villapaita on edelleen suosittu käyttövaate ja lahja Pohjanmaalla, mutta liittyy niin vahvasti pohjalaisuuteen, että harva muualta kotoisin oleva tuntee luontevaksi pukea sitä päälleen. On ainutlaatuista, että neulevaatteella on niin vahva yhteys paikkaan ja alueeseen. Kutomo Holopainen Tuusulassa on neulonut vuodesta 2003 jussipaitoja Taito Etelä-Pohjanmaan tilauksesta.

Kun päällensä panoo, niin tuntee olevansa pohojalaanen.

Juureva jussipaita -näyttely esittelee paidan tarinaa

Jussipaita on Taito Etelä-Pohjanmaan oman alueensa käsityöperinnön kummikohteeksi valitsema tuote. Valitsemalla jussipaidan käsityöperinnön kummikohteeksi Taito Etelä-Pohjanmaa haluaa vahvistaa paikallisen käsityöperinnön näkyvyyttä ja alueellista kulttuuria. Yhdistys myy tuota nykyäänkin suosittua, Suomessa valmistettua villaista, perinteisesti pohjalaiseksi koettua jussipaitaa.
Juureva jussipaita -näyttelyssä esitellään jussipaidan sataa vuotta tekstin, kuvien ja eri valmistajien tekemien paitojen avulla. Näyttelyssä tuodaan valokuvien avulla esille myös elävää jussipaitaperinnettä, kuten Seinäjoen lukion penkkaripukeutumista tai Rehupiikles-yhtyeen esiintymisasuja.

Tunnetko tarinoita jussipaidan tekijöistä tai käytöstä? Tai onko sinulla lisää johtolankoja paidan historiaan? Näitä voi vinkata Seinäjoen museoille: https://www.seinajoki.fi/kulttuuri-ja-liikunta/museo/

---