Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt 22 uutta kohdetta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Unescon aineettoman perinnön sopimuksen mukaisessa kansallisessa luettelossa on nyt yhteensä 86 kohdetta. Museovirasto vastaa sopimuksen toteuttamisesta Suomessa.
Monta käsityötaitoa nousi listalle – käsityötaito on arvokasta elävää perintöä
Luetteloon lisättiin laajasti erilaisia käsityötaitoja, kuten Kainuun peilikkään kutominen ja raumalainen pitsinnypläys paikallisina käsityötaitoina. Lisäksi uusia lisäyksiä luetteloon ovat neulominen, kultasepäntyö, luonnonväreillä värjääminen, moottorisahaveisto, puuveneen korjaus, pärekorin valmistus sekä perinteisen riukuaidan rakentaminen.
”Nimeämisissä on jälleen mukana koko kansan perinteitä, kuten talkoot ja neulominen. Toisaalta esimerkiksi miniatyyri- eli figuharrastuskulttuuri oli arvioitsijoillekin uusi tuttavuus. Hienoa, että saatoimme nostaa myös kestävän kehityksen näkökulmaa lisäämällä puuveneen korjauksen luetteloon. Erityisen iloinen olen siitä, että kulttuurisen moninaisuuden näkökulma vahvistuu luetteloissa Suomen meksikolaisten ja chileläisten perinteiden kautta”, kertoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.
Taitoliitto mukana viemässä neulomista elävän perinnön listalle
Neulomisen esityksen listalle tekivät yhteistyössä Taitoliitto / Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry, Kansalaisopistojen liitto KoL ry, Korsnäs Hembygdsförening r.f., Käsityö verkossa ry, Suomen käsityön museo, Helsingin kaupunginkirjasto, ja Tampereen ev.lut. seurakunnat.
Neulominen on Suomessa erityisen elinvoimainen perinne ja tutkimusten mukaan suosituin käsityöharrastus. Neuleiden valmistusta opetetaan eri koulutusasteen oppilaitoksissa: peruskoulussa, taiteen perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä ja neuvonnan lähi- ja etäkursseilla sekä harrastajien kesken. Sosiaalisella medialla on tärkeä rooli mallien ja ohjeiden levittämisessä harrastajien kesken. Suomen museoihin on tallennettu monipuolisesti neuleita ja niihin liittyviä aineistoja.
Neulominen on suomalaisille rakas harrastus
Neulomisen merkityksestä suomalaisille kertoo harrastuksen laajuus: neule kulkee monella mukana matkoilla, se on seurana niin koti-illoissa kuin kahviloissa, kun neulojat kokoontuvat yhteen. Erityisiä elokuvanäytöksiä neulojille on järjestetty jo usean vuoden ajan ja kirkoissa jumalanpalveluksia, joihin voi ottaa oman neuleen tai muun käsityön mukaan. Neuleella halutaan usein myös tehdä hyväntekeväisyyttä tai lahjoittaa neule hyvää tarkoitukseen, seurakunnissa on neulottu paljon lohtuhuiveja läheisensä menettäneille.
Neulominen helpottaa tutkimusten mukaan stressiä, auttaa keskittymään ja kehittää motorisia taitoja. Lisäksi neuleharrastus tarjoaa mahdollisuuksia tutustua matalalla kynnyksellä uusiin ihmisiin erilaisissa neuleyhteisöissä, mm. kirjastoissa ja lankakauppojen avoimissa neuletapaamisissa.
Tämän päivän neulojan on kiehtovaa ajatella olevansa yksi silmukka kauan sitten alkaneessa ketjussa. Neulomisen alkujuuria ei tunneta tarkkaan, mutta tiedetään kuitenkin, että kyseessä on varhainen tekniikka, josta on viitteitä ainakin jo ajanlaskumme ensimmäisiltä vuosikymmeniltä. On todennäköistä, että neulominen on kehittynyt rinnakkain eri puolilla maailmaa.
Neulominen Elävän perinnön wiki-luettelossa.
Tutustu Elävän perinnön kansalliseen luetteloon
Tutustu kaikkiin 22 uuteen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon nimettyyn Museoviraston tiedotteessa:
https://museovirasto.fi/fi/ajankohtaista/elavan-perinnon-kansallinen-luettelo-2023
Tutustu kaikkiin Elävän perinnön kansallisen luettelon kohteisiin:
https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/wiki/El%C3%A4v%C3%A4n_perinn%C3%B6n_kansallinen_luettelo/valitut
Suomen Elävän perinnön wikiluettelo on laaja ja monipuolinen tietopankki elävästä kulttuuriperinnöstä. Alustalla on 240 artikkelia yli 400 toimijalta kuudella eri kielellä. Wikiluettelo on herättänyt kiinnostusta myös maailmanlaajuisesti, sillä sivustolla vierailee vuosittain noin 100 000 kävijää yli 150 maasta.
Kuvat Hilja Mustonen.