Suomen ja viiden muun maan hakemus Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 6.12.2023. Monikansallisen hakemuksen hyväksyminen luetteloon on kunnianosoitus lasinpuhallukselle sekä suomalaiselle aineettomaan kulttuuriperintöön nojaavalle designille.
Hakemuksessa olivat Suomen lisäksi mukana Ranska, Saksa, Espanja, Tšekki ja Unkari. Suomessa hakemusta tuki 17 lasialan toimijaa. Hakemuksen tekemistä koordinoi Suomen Lasimuseo yhteistyössä Museoviraston kanssa. Yhteistyö on vahvistanut lasialan verkostoja niin Suomessa kuin kansainvälisesti.
Lasiin liittyvä tietotaito on tuhansia vuosia vanhaa ja silti edelleen hyvin elinvoimaista. Lasia muotoillaan ja koristellaan sekä kylmänä että kuumana, ja siitä valmistetaan onttoja lasiesineitä, litteää lasia ja kruunulasia. Lasin työstäminen vaatii vahvaa käsityöosaamista, jonka vaalimisessa koulutuksella on merkittävä rooli. Jokaisella tekijällä on omat tekniikkansa ja tyylinsä, ja jokainen käsityönä valmistettu lasiesine on uniikki.
”Lasiesineillä on suomalaisille erityinen merkitys. Niiden estetiikkaa ihaillaan ja niiden korkeasta laadusta ja tunnettuudesta koetaan ylpeyttä. Unescon päätös on osaltaan mahdollistamassa, että tietotaito säilyy ja kehittyy edelleen”, Suomen lasimuseon johtaja Hanna Mamia-Walther sanoo.
Lasin työstäminen on käsityötä ja elävää aineetonta kulttuuriperintöä, mutta syntyvät lasiesineet ovat myös aineellista perintöä ja designia. Suomalainen lasidesign on jo hyvin tunnettua, ja Unescon tunnustus tukee ennestään niin perinteentaitajien kuin suomalaisen lasin arvostusta maailmalla.
Kuva Ella Tommila / Suomen lasimuseo.