Pellavan matka pellolta kuiduksi ja langaksi on monivaiheinen. Perinteiset työvälineet ovat yhä täysin käyttökelpoisia eikä menetelmissäkään ole vuosien saatossa tapahtunut muutoksia. Näiden vaiheiden läpikäyminen vie siis sujuvasti menneiden sukupolvien arkeen....
Pellolta langaksi -dokumenttielokuva on tuotettu osana Väinöntalo eläväksi -hanketta (https://talonpoikainelamaa.fi/ ). Väinöntalo – Järviseudun museo on Evijärvellä, Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva kotiseutumuseo. Elokuvan on käsikirjoittanut ja ohjannut Jussi...
Pellavan käsittelemiseen käyttökelpoiseksi kuiduksi liittyy paljon vaiheita ja tekemistä. Pellavasadon käsittely, korjuusta alkaen, tehtiin usein yhdessä talkoilla, koska työtä oli paljon ja se piti saada aikaiseksi melko nopeasti. Pellavatalkoissa tehtiin lujasti...
Mielikuva materiaalista ei synny hetkessä, vaan sillä on pitkät juuret kulttuurissa. Pellavaan liittyy mielikuva arvokkuudesta ja hienoudesta, laadusta ja juhlavuudesta. Tänä päivänä pellavaa ja siitä valmistettuja tuotteita kuvaillaan jopa luksukseksi. ...
Pellava on jättänyt jälkensä myös kieleen ja ilmaisuihin. Koska pellavan viljely on varsin vanhaa perua, ovat pellavaan liittyvät ilmaisut ja kielikuvat painuneet jo syvälle kielen rakenteisiin. Kun puhumme loukkuun jäämisestä tai pellavapäistä emme enää ajattele...
Pellava on juurtunut syvälle suomalaiseen kulttuurin. Meillä on yhä sormenpäissämme tieto siitä, miltä pellava tuntuu. Erotamme pellavan tuoksun muiden kuitujen joukosta. Pellavan juureva, rouhea ja maanläheinen olemus on tuttu käsityökulttuurimme syvistä kerroksista....
