Käsityöjuttu

Neliömetri pellavaa – ryhdy perinteen kasvattajaksi

14.03.2022 | Ajankohtaista, Käsityöjuttuja

Tekstiilit kuuluvat jokaiseen päiväämme, mutta harva meistä enää tuntee polkua, jonka kuitu on kulkenut päätyäkseen valmiiksi kankaaksi. Neliömetri pellavaa -pellavankasvatusprojektissa innostetaan tutustumaan pellavakuidun matkaan aina siemenen viljelystä korjuuseen ja kuidun työstämiseen asti. Pellavankasvatusprojektin toteuttavat yhteistyössä Taitoliitto, Maa- ja kotitalousnaiset, Proagria sekä Suomen maatalousmuseo Sarka. Osallistua voi kuka tahansa, jolla on käytettävissä neliön viljelyala, pellavaa voi viljellä vaikka kaupunkipalstan kasvilaatikossa tai isompana alana omalla pellolla.

Perinnetaitojen ylläpitoa

Pellavapelto. Kuvat Elsa Hietala.

Neliömetri pellavaa -projektin taustalla on vanhojen perinnetietojen ja taitojen ylläpitäminen. Samalla hanke tutustuttaa pellavan alkuperään ja tuotantoon sekä kuidun käsittelyn kulttuuriperintöön. Kuidun monivaiheinen ja työläs prosessi valmiiksi tekstiiliksi on useimmille vieras ja sen tunteminen lisää ymmärrystä kestävän kehityksen merkityksestä ja materiaalien arvostusta. Neliömetrin kokeilupalstalla ei saa tuotettua vielä merkittävää kuitumäärää langaksi asti, mutta viljely ja käsittelyvaiheiden kokeilu on hyvä väylä perehtyä tekstiilimateriaalin työlääseen ja monivaiheiseen tuotantoprosessiin ja näin lisätä tekstiilien arvostusta oman kokemuksen pohjalta.

Pellavan viljelyn ja sadonkorjuun jälkeen tehtävät kuidun käsittelyvaiheet vaativat osaamista ja välineitä, joita harvalta enää nykypäivänä löytyy. Suomalainen talkookulttuuri on ollut merkittävässä roolissa maatalousyhteiskunnassa myös pellavanviljelyn ja -käsittelyn eri vaiheissa. Tavoitteena onkin koota ihmisiä yhteen jakamaan oppeja ja perinnetietoa. Samalla ylläpidetään elävää perintöä, joka ei säily museoimalla vaan käytäntöjä tuntemalla ja tekemällä.

Kasvata oma neliömetri pellavaa

Pellavan käsittelyvaiheet

Pellavan matka pellolta kuiduksi ja langaksi on monivaiheinen. Perinteiset työvälineet ovat yhä täysin käyttökelpoisia eikä menetelmissäkään ole vuosien saatossa tapahtunut muutoksia. Näiden vaiheiden läpikäyminen vie siis sujuvasti menneiden sukupolvien arkeen. Nyhtäminen Korjuuajankohdaksi kannattaa valita mahdollisimman kuiva päivä. Pellava nyhdetään maasta, eli napataan kourallinen pellavia tukevasti noin varren pituuden keskeltä tai hieman sen alapuolelta ja vedetään […]
Lue lisää
Pellolta langaksi dokumenttielokuva

Pellolta langaksi -dokumenttielokuva

Pellolta langaksi -dokumenttielokuva on tuotettu osana Väinöntalo eläväksi -hanketta (https://talonpoikainelamaa.fi/ ). Väinöntalo – Järviseudun museo on Evijärvellä, Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva kotiseutumuseo. Elokuvan on käsikirjoittanut ja ohjannut Jussi Försti.
Lue lisää
Pellavan loukutusta Kuva Gunnar Bäckman

Perinnetietoa: Pellavatalkoot

Pellavan käsittelemiseen käyttökelpoiseksi kuiduksi liittyy paljon vaiheita ja tekemistä. Pellavasadon käsittely, korjuusta alkaen, tehtiin usein yhdessä talkoilla, koska työtä oli paljon ja se piti saada aikaiseksi melko nopeasti. Pellavatalkoissa tehtiin lujasti työtä, mutta samalla talkoot olivat mahdollisuus kanssakäymiseen, seurustelemiseen ja juoruiluun kyläyhteisön tapahtumista. Pellavatalkoisiin on liittynyt ruokakulttuuria ja juhlimista, ja siinä sivussa mahdollisen elämänkumppanin katsastamista. […]
Lue lisää
Pellavalankapuolia_kuva Tarja Ahokangas

Arvokas pellava

Mielikuva materiaalista ei synny hetkessä, vaan sillä on pitkät juuret kulttuurissa. Pellavaan liittyy mielikuva arvokkuudesta ja hienoudesta, laadusta ja juhlavuudesta.  Tänä päivänä pellavaa ja siitä valmistettuja tuotteita kuvaillaan jopa luksukseksi.  Pellavan liittäminen arvokkuuteen saattaa johtua siitä, että pellavan käsittelemisessä on paljon vaiheita ja se vie myös paljon aikaa, esimerkiksi villaan verrattuna. Pellavaan käytetty aika nostaa […]
Lue lisää
Pellavakuitua kuva Gunnar Bäckman

Pellava-termistö elää suomen kielessä

Pellava on jättänyt jälkensä myös kieleen ja ilmaisuihin. Koska pellavan viljely on varsin vanhaa perua, ovat pellavaan liittyvät ilmaisut ja kielikuvat painuneet jo syvälle kielen rakenteisiin. Kun puhumme loukkuun jäämisestä tai pellavapäistä emme enää ajattele kouraantuntuvasti pellavan käsittelyä. Pellava on kietoutunut kieleen moninaisesti, vaikka emme enää heti tunnistakaan ilmaisujen juuria. Pellavan, ja muidenkin kuitukasvien, kasvattaminen […]
Lue lisää
Nimikoitu pellavapyyhe

Perinnetietoa: Pellava Suomessa

Pellava on juurtunut syvälle suomalaiseen kulttuurin. Meillä on yhä sormenpäissämme tieto siitä, miltä pellava tuntuu. Erotamme pellavan tuoksun muiden kuitujen joukosta. Pellavan juureva, rouhea ja maanläheinen olemus on tuttu käsityökulttuurimme syvistä kerroksista. Ensimmäiset merkit pellavan viljelystä Suomessa viittaavat ainakin pronssikaudelle, joka ajoittuu noin vuosiin 1500 – 500 eaa. Pellavalla on käyttöä sekä kuitu- että öljykasvina. […]
Lue lisää
pellavansiemenpussi

Pellavan siementen hankinta

Pellavan siementen hankinnassa kannattaa olla tarkka, että hankkii kuitupellavan siementä, jos aikoo käsitellä kuitua kasvatuksen jälkeen. Myynnissä on myös öljypellavaa, joka soveltuu hyvin esimerkiksi kuivakukaksi mutta korsi on lyhyempi. Kuitukäyttöön soveltuvia lajikkeita ovat esimerkiksi Martta ja Lisette. Siemeniä voi tilata esimerkiksi Hyötykasviyhdistykseltä. Osa taitoyhdistyksistä on varannut kevääksi 2022 rajatun määrän siemeniä, joita he jakavat toimipisteissään […]
Lue lisää

Ohje pellavan kasvatukseen ja käsinkylvöön

Pienen pellavapellon voi kylvää käsin eikä tarvita erikoisia työvälineitä. Millainen kasvupaikka tarvitaan, milloin kylvö kannattaa tehdä ja miten peltoa hoidetaan kasvukaudella, tarvitaanko lannoitusta tai kastelua, ensikertalaisella voi olla mielessä monta kysymystä, joihin saat vinkkejä kootusti tältä sivulta. Valitse ja valmistele kasvupaikka Pellava kasvaa mieluiten lämpimässä paikassa, multavassa maassa. Poista kasvupaikalta rikkaruohot ja erityisesti juolavehnä.  Muokkaa […]
Lue lisää
Neliömetri pellavaa -logo

Yhteistyössä

Lisätietoa
Taitoliitto, Kikka Jelisejeff, kehittämispäällikkö
tel. +358 40 7523 662, kikka.jelisejeff@taito.fi

Neliömetri pellavaa -pellavankasvatushanketta tukevat Museovirasto sekä Opetus- ja kulttuuriministeriö.

1sqm flax logo

Pellavankasvatusprojekti on saanut alkunsa Ruotsista, jossa 1 kvm lin (1 neliö pellavaa) -projekti on innostanut viime vuonna tuhansia tutustumaan perinteisen kuitukasvin viljelyyn. Ruotsin käsityöjärjestö kutsui tänä vuonna mukaan muiden pohjoismaiden käsityöjärjestöt ja Suomessa taas Taitoliitto kutsui mukaan muita organisaatioita yhteisen hankkeen toteutukseen.