Aineettoman kulttuuriperinnön kansallisen luettelon käsityökohteet

Aina kun teemme käsitöitä, kudomme, taomme, neulomme, veistämme, ylläpidämme käsityökulttuuria. Suomesta Unescon sopimukseen perustuvaan aineettoman kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon on nimetty kymmenen käsityötaitoa:


Näiden käsityötaitojen takana on laajat yhteisöt, jotka aktiivisesti ylläpitävät ja kehittävät käsityön elävää perintöä. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksessa keskiössä ovat perinteitä harjoittavat yhteisöt. Sopimus on kansainvälinen, ja sen tavoitteena on edesauttaa yhteisöjä ylläpitämään perinteiden elinvoimaisuutta sekä lisätä tietoisuutta elävän perinnön merkityksestä. Yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta on allekirjoittanut jo 178 valtiota. Unescon sopimus velvoittaa siihen liittyneitä valtiota ylläpitämään luetteloita aineettomasta kulttuuriperinnöstä. Luetteloinnin tarkoituksena on tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle ja jakaa hyviä elävän perinnön ylläpitämisen käytäntöjä.

Suomessa sopimuksen toimeenpanosta vastaa Museovirasto, jonka ylläpitämän Elävän perinnön wikiluettelon avulla luettelointi on järjestetty. Wikiluettelossa esitellään perinteitä, taitoja ja käytäntöjä, jotka ovat tärkeitä isoille tai pienille yhteisöille. Yhteisöt voivat wikiluettelossa kertoa oman elävän perintönsä taustoista sekä miten he sitä ylläpitävät ja välittävät eteenpäin. Myös luettelo on elävä; se on asiakirja, jota täydennetään ja päivitetään jatkuvasti. Wikiluettelossa on tällä hetkellä (kevät 2021) 32 käsityötaitojen elävän perinnön kohdetta.

Wikiluettelosta on mahdollista tehdä ehdotuksia kansalliseen elävän perinnön luetteloon. Kansalliseen luetteloon hyväksytyksi tuleminen on tunnustus yhteisöjen tekemälle elävän perinnön työlle ja mahdollisuus saada näkyvyyttä paikallisesti merkitykselliselle kulttuuriperinnölle. Kansallisessa luettelossa on tällä hetkellä 11 käsityötaitojen elävää perinnettä.

Kansallisesta luettelosta on mahdollista hakea edelleen Unescon kansainvälisiin aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Opetus- ja kulttuuriministeriö päättää sekä kansalliseen luetteloon otettavista kohteista että Unescon luetteloihin tehtävistä ehdotuksista.

https://wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi/

https://www.aineetonkulttuuriperinto.fi

Elävän perinnön kansallinen luettelo:
Elävän perinnön kansallinen luettelo/valitut – Elävä perintö -wiki (aineetonkulttuuriperinto.fi)

Alla olevissa artikkeleissa tutustutaan kansallisen luettelon kohteisiin hieman tarkemmin. Tekstit on tuotettu 2021 pidettyyn Käsityön elävä perintö -näyttelyyn, jossa kohteiden esittäjätahot esittelivät omia kohteitaan.


Hailuodon tikkuröijy Taito Pohjois-Pohjanmaan tarvikepaketti

Hailuotolaisen tikkuröijyn neulominen

Hailuotolainen tikkuröijy on alun perin pesemättömästä suomenlampaan langasta neulottu villapaita. Tikkuröijy on yksivärinen, sen neulos on pintakuvioitu: vartalo-osa ja hihat ovat leveää joustinneuletta, etumuksen neliön muotoinen rekko korinpohjaneuletta, ja joitakin yksityiskohtia tehdään virkkaamalla. Paidassa on muotoa antavia levennys- ja kavennuskiiloja selkäpuolella ja hihoissa. Alun perin paidat olivat kauluksettomia, ja niiden lisäksi käytettiin kaulaliinaa. Tänä päivänä […]
Lue lisää
Saarijärven kansallispuku, kuva Kansallispukukeskus, Hannu-Pekka Auraneva

Kansallispuvun valmistaminen

Kansallispuvut ovat uusintoja kansan käyttämistä juhlapuvuista 1700- ja 1800-luvuilla. Puvut ovat toisintoja noiden aikakausien tavallisen kansan eli talonpoikaisväestön juhlapukeutumisesta. Suomalaisen kansallispuvun historia ulottuu runsaan 130 vuoden taakse. Kiinnostus kansan perinteistä elämänmuotoa ja sen tallettamista kohtaan heräsi kansallisromantiikan ja kansallisuusaatteen myötä. Kiinnostus kansanomaisiin käsitöihin sai aikaan kansanpukujen uusintojen eli kansallispukujen valmistamisen. Eurooppalaisen ja pohjoismaisen mallin mukaisesti […]
Lue lisää
Käsin tehdyt saappaat Niko Mieho, kuva Anna-Mari Raunio

Kengän käsityömäinen valmistus

Kenkiä valmistavat käsityömäisesti ammattitaitoiset käsityöläiset, jotka sekä suunnittelevat että valmistavat jalkineet. Käsityömäisiä kenkiä valmistetaan asiakkaalle yksilöllisesti joko tuotemerkin valmiista mallistosta tai kokonaan asiakkaan mittojen mukaan. Ennen teollista jalkineen valmistusta tavalliset suomalaiset ostivat kenkänsä suutareilta ja mestarikengäntekijöiltä tai tekivät jalkineensa jopa itse. Kenkien valmistamisen taito siirtyi aiemmin suutareilta eteenpäin, käsityöammateille tyypillisesti kisälli-mestari -oppipolkua. Nykyään kenkien valmistajat […]
Lue lisää
Kornsäsin paidan valmistusta useana neulojan yhteistyönä, kuva Korsnäs hembygdsförening

Korsnäsin paidan valmistaminen

Korsnäsin paita on suomalaisessa käsityökulttuurissa ainutlaatuinen perinneneule. Korsnäsin paita on värikäs, koristeellinen ja näyttävä kokonaisuus, ja poikkeaa sekä valmistustavaltaan että ulkonäöltään muista perinneneuleista. Paidassa on runsas kuviointi, joka tehdään kirjoneuleena ja -kirjovirkkauksena. Korsnäsin paitaa voidaan pitää kansanomaisen neuletaidon huipentumana: sen valmistaminen vaatii taitoa ja kärsivällisyyttä. Korsnäsin paita on syntynyt 1800-luvun puolivälissä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Siihen asti […]
Lue lisää
Lasinpuhallusesineitä näyttelyssä kuva Anna-Mari Raunio

Lasinpuhaltaminen

Lasinpuhaltaminen on yksi lasinvalmistuksen perusmenetelmistä. Talouslasin valmistus on perustunut puhaltamiseen jo noin 2000 vuotta. Kun Suomen ensimmäinen lasitehdas perustettiin vuonna 1681 Uuteenkaupunkiin, oli puhaltaminen jo vakiintunut lasinvalmistusmenetelmä. Ensimmäiset Suomessa työskennelleet lasinpuhaltajat tulivat Ruotsista, sittemmin Saksasta, Ranskasta ja Belgiasta. Suomalaisia lasinpuhallussukuja alkoi muotoutua 1800-luvun loppupuolella. Lasia puhallettaessa noin 1100 asteista pehmeää lasimassaa kerätään puhalluspillin päähän lasin […]
Lue lisää
räsymaton kudonta

Räsymaton kudonta

Räsymaton kudonta on esimerkki käsityötaidosta, jonka lopputuote on lähes itsestäänselvyys suomalaisissa kodeissa. Räsymatto on arkinen, jokapäiväinen käyttötavara kaikkialla Suomessa. Alusta alkaen se on ollut nimenomaan kotien matto, jonka edellytetään olevan helppohoitoinen ja pitkäikäinen. Mattoja kutovat harrastajat ja ammattimaiset mattokutomot kaikkialla Suomessa. Räsymaton kutominen on ollut käsityötaito, joka on kulkenut talosta taloon, suvun vanhemmilta nuorimmille. Maton […]
Lue lisää
ryijynukan somiminen kangaspuissa

Ryijyn valmistus

Ryijy-sana muotoutunut nukallista peitettä tarkoittavasta skandinaavisesta sanasta ”ry”. Varhaisista ryijyistä Suomessa ei ole säilynyt tarkkoja tietoja, mutta arvellaan, että rannikon kalastajat omaksuivat viikingeiltä ryijyn käyttämisen peitteenä kosteissa oloissa. Ensimmäinen varma tieto ryijystä on 1400-luvun puolivälistä Hämeen linnasta. Ammattikutojat tekivät ryijyjä makuupeitteiksi linnojen työtuvissa tai kruununkartanoissa. Niistä ryijyn tekemisen taito levisi lähiympäristöön, ensin porvaristolle ja sieltä […]
Lue lisää
Tommipuukkoja

Tommi-puukon valmistaminen

Tommi-puukon valmistamisen perinne on syntynyt Hyrynsalmella Kainuussa. Siellä niitä on taottu jo 1800-luvun loppupuolelta lähtien. Hyrynsalmella on ollut hyvät edellytykset sepäntyön kulttuurille: sieltä on löydetty Suomessa eniten raudanpolttoon liittyviä hyttejä, joissa taonnan materiaalia on tuotettu paikallisesti. Tommi-puukon nimi juontaa juurensa 1860-luvulle, Fiskarsin hienotaontapajan johtajaan Thomas ”Tommi” Woodvardiin. Hyrynsalmelainen seppä Kalle Keränen oli silloin Fiskarsissa hänen […]
Lue lisää
Vesilahden ryijy vuodelta 1722

Vesilahtelainen ryijyperinne

Vesilahti on tunnettu ryijypitäjänä jo satoja vuosia, ja ryijyn kutomisen perinne on säilynyt paikkakunnalla katkeamattomana tähän päivään. Varhaisimmat säilyneet vesilahtelaiset ryijymallit ovat 1700-luvulta. Yksi Suomen vanhimmista säilyneistä ryijyistä on vesilahtelainen ristikuosinen ryijy vuodelta 1701. Tiedetään, että vesilahtelaisen Laukon kartanon kankurituvasta on viety ryijyjä Ruotsiin jo 1500-1600-luvuilla. Ikivanhan työnjaon mukaisesti tekstiilien valmistaminen kuului talojen ja torppien […]
Lue lisää