Vuoden käsityötekniikka

Vuoden käsityötekniikka 2021 on parsiminen ja paikkaus

Taitoliitto valitsee vuosittain Vuoden käsityötekniikan.

parsiminen vuoden käsityötekniikka 2021

Reikä rakkaassa villapaidassa, sukanpohjassa tai takinliepeessä ei todellakaan ole syy siirtää vaatetta pois käytöstä. Vanha tapa korjata, huoltaa ja uudistaa vaatteita parsimalla ja paikkaamalla on tärkeää ottaa käyttöön, koska ympäristötekona se vähentää paisuvaa tekstiilijätemäärää. Rikki rakastettu vaate on entistä arvokkaampi itse korjattuna.  

Taitoliitto valitsee Vuoden käsityötekniikan nyt viidennen kerran. ”Tässä ajassa yhä useampi pohtii suhdettaan kuluttamiseen ja sitä kuinka jo pienillä teoilla on merkitystä”, kertoo Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen. ”Korjaaminen ja paikkaaminen ovat olleet käsityö­ilmiöinä nousussa maailmalla jo pidemmän aikaa. Enää paikkaamista ei hävetä eikä paikkoja piilotella, vaan niistä ollaan päinvastoin ylpeitä. Tällä vuoden käsityötekniikan valinnalla haluamme Taitoliitossa olla osaltamme mukana innostamassa ihmisiä parsimaan ja paikkaamaan.”

Korjaaminen ja tuotteiden eliniän jatkaminen liittyy selkeästi ajankohtaiseen tarpeeseen vähentää tekstiilien tuotantoa ja tekstiilijätettä. Vaatteen käyttöiän pidentäminen näkyy suoraan sen aiheuttaman hiilijalanjäljen pienenemisenä.

Parsimiseen ei tarvita kovin erikoista taitoa, usein neula ja lanka riittää – sekä aikaa ja kärsivällisyyttä. Korjausta ei tarvitse piilottaa, vaan sillä voi myös koristella vaatetta. Sashiko-kirjonta on japanilaista etupistokirjontaa, jolla farkkuja sekä korjataan että tuunataan uuteen asuun. Parsiminen voi silloin korjata tuotteen ulkoasua, ei pelkästään reikiä. Hyvin korjattu vaate voi lopulta olla vahvempi kuin alkuperäinen.

sashiko paikkaus ja parsinta farkuissa

Parsimisen ja paikkauksen nosto Vuoden 2021 käsityötekniikaksi avaa myös keskustelua tekstiilien laadusta ja kestävyydestä yleensä. Laadukasta ja rakasta vaatetta on mielekästä korjata ja huoltaa, kun taas huonolaatuinen vaate ei välttämättä pelastu edes korjaamisella. Paikkaamistaitoa tarvitaan myös muussa kuin vaatteiden korjauksessa. Vuoden käsityötekniikkana parsiminen ja paikkaus toivottavasti innostaa opettelemaan vaikkapa polkupyörän kumin paikkaamista.

”Haastamme jokaisen suomalaisen paikkaamaan tai parsimaan ainakin yhden tavaran ensi vuonna. Silloin yli viisi miljoonaa tavaraa voisi saada jatkoaikaa ja palvella pidempään”, Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen toteaa.

Parsittu ja paikattu -näyttely 2021

Taitoyhdistyksissä järjestetään ensi vuoden aikana työpajoja ja kursseja parsimiseen ja paikkaukseen liittyen ja Taitoliitto julkaisee teemaan liittyviä ohjeita. Taitoliitto tuottaa myös jurytetyn Parsittu ja paikattu 2021 -näyttelyn, joka on esillä 15.1–24.2.2021 Helsingin CraftCornerissa sekä 13.3.–9.5.2021 Suomen käsityön museossa Jyväskylässä.
>> Lue lisää näyttelystä

Lisätietoja:
Taitoliitto, www.taito.fi
Minna Hyytiäinen, toiminnanjohtaja 040 505 0944
Johanna Aydemir, viestintä 040 7525 160
Ladattavia lehdistökuvia

 

Vuoden käsityötekniikka 2020: vuoleminen

puulusikan vuoleminen

Suomalaisilla on erityinen suhde luontoon ja metsässä liikkumiseen sekä puuhun materiaalina. Puukko on perinteisesti kulkenut mukana metsäretkillä. Puun käsittely, vuoleminen ja puukon käyttö on arvokasta käsityötaitoa, joka nyt halutaan nostaa esiin nimeämällä vuoleminen Vuoden 2020 käsityötekniikaksi.

Taitoliitto valitsee Vuoden käsityötekniikan nyt neljännen kerran. Edellisten vuosien tekniikat makramee, kirjonta ja kudonta ovat olleet pehmeiden materiaalien käsityötekniikoita. ”Käsityö jo sanana meillä Suomessa aivan liian usein mielletään vain pehmeisiin materiaaleihin, lankoihin ja tekstiiliin. Haluamme kuitenkin muistuttaa, kuinka moninaista käsityötekniikoiden ja materiaalien kirjo on. Vuolutaito on perinteinen, arvokas käsityöosaamisen osa-alue ja meillä Suomessa on myös vahva puukkojen valmistuksen perinne,” sanoo Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen. ”Puukon käyttötaito opittiin aiemmin luonnollisesti jo lapsena. Nykyään perinteinen vuolutaito on kuitenkin monella unohduksissa. Toivomme, että ihmiset innostuvat kokeilemaan ja opettamaan myös nuorille vuolemisen taitoa. Tekniikkaan ei tarvita kalliita työvälineitä tai materiaaleja. Hyvällä peruspuukolla ja metsästä löydetyllä, maahan pudonneella puunpalalla pääsee alkuun, ja puun muokkautuminen omissa käsissä on ainutlaatuinen kokemus.”

Vuolumestarien taito on katoamassa

Vuolemisen taito on kansanperinnettä, joka on vaarassa kadota. Vuolumestarien käsissä on syntynyt esimerkiksi perinteisiä äärimmäistä käsityötaitoa vaativia lastukoristeita, lintuja ja tuomaanristejä. Vuolemisen valinta vuoden käsityötekniikaksi ei tavoittele kuitenkaan sitä, että kaikkien pitäisi oppia lastulintujen tekijöiksi. Yksinkertainen pajupillin veistely, kaarnalaivan muotoilu tai grillitikun vuoleminen retkellä on jo elämys, joka antaa tuntumaa puuhun materiaalina ja opettaa puukon käsittelytaitoa. Olisi kuitenkin hienoa, jos tekniikan esiin tuominen lisäisi myös kiinnostusta katoavaa taitoa kohtaa ja perinteisillekin mestareille löytyisi oppilaita jatkamaan vanhojen tekniikoiden taitoa eteenpäin.

Virkkuukoukunkin voi vuolla

Molla Mills virkkukoukkukurssi
Vuoden käsityötekniikka tuodaan vuoden 2020 aikana esiin myös Taitojärjestön kurssitarjonnassa. Modernin virkkauksen kansainvälisesti tunnettu taitaja Molla Mills kiertää kaikissa Suomen taitoyhdistyksissä huhti-toukokuussa opettamassa virkkuukoukun vuolemista ja virkkausta. Seitsemällätoista paikkakunnalla vietetään kevään kynnyksellä kurssituokio todellisen matalan kynnyksen vuolemisen parissa ja lopputuloksena kurssilaiset saavat mukaan kauniin ja käytännöllisen itse tehdyn käsityövälineen.
Lue lisää Molla Mills -kiertueesta >>>

Vuoden 2020 aikana on tulossa taito.fi-sivulle jakoon ohjevideoita ja materiaalia, joiden avulla vuolemista on helppo uskaltautua kokeilemaan.

Taitoliitto ja Suomen käsityön museo toteuttavat yhteistyönä vuoden käsityötekniikkaa tukevan Metsästä käsin -kutsunäyttelyn, jonka esittelee suomalaisten suhdetta metsään, puuta materiaalina sekä esittelee metsää tilana ja paikkana käsityön näkökulmaa unohtamatta. Tunnelmallinen näyttely pyrkii esittelemään suomalaisen metsän ytimen, metsän tunnun, äänet ja tuoksut. Näyttely tulee olemaan esillä Jyväskylässä Suomen käsityön museossa 23.5.–30.8.2020 ja CraftCornerissa Helsingissä syyskuussa 2020.

Kolmasosa suomalaisista (34 %) kertoo nikkaroivansa, rakentelevansa tai tekevänsä käsitöitä ainakin muutaman kerran kuussa. 7 % kertoo tekevänsä käsitöitä joka päivä ja 77 % suomalaisista harrastaa käsitöitä ainakin satunnaisesti. Naisista jopa 11 % tekee käsitöitä päivittäin.
Käsityön harrastaminen Suomessa –tutkimus 2018.

Lisätietoja:
Taitoliitto, www.taito.fi
Minna Hyytiäinen, toiminnanjohtaja 040 505 0944
Johanna Aydemir, viestintä 040 7525 160

Ladattavia lehdistökuvia: https://drive.google.com/open?id=1xsE2MlwuVSP6mdpBtMJZKlpCNATc9tcI

 

Vuoden käsityötekniikka 2019: kudonta

Taitoliitto valitsee vuosittain Vuoden käsityötekniikan

Kudonta on paljon muutakin kuin räsymatot. Pienet seinätekstiilit ja kehyskudonta innostavat kokeilemaan perinteistä tekniikkaa.

Kudonta ja varsinkin räsymatot ovat yksi kansallisaarteemme, joka on säilynyt ja nyt nousemassa uudeksi käsityön hittitekniikaksi. Nuoret ovat löytäneet kudonnan aivan uudella tavalla, kurssit joissa opetetaan kudonnan vaiheet loimen rakentamisesta alkaen ovat huippusuosittuja. Nuoret äidit kutovat kantoliinoja vauvoille ja muutamassa tunnissa valmistuvat kehyskudonnat, jotka eivät vaadi perinteisiä tilaa vieviä kangaspuita ovat maailmalta Suomeenkin saapunut trendi, joka innostaa erityisesti kaupungeissa.

Taitoliitto valitsee Vuoden käsityötekniikan nyt kolmannen kerran. 2017 tekniikka oli makramee ja 2018 on vietetty kirjonnan vuotta. Vuoden 2019 käsityötekniikka on kudonta. ”Kudonnalla ja varsinkin räsymatoilla on vahvat perinteet Suomessa mutta haluamme että kudonta nähdään monien mahdollisuuksien tekniikkana. Räsymaton kudonta on yksi Elävän perinnön kansalliseen luetteloon kirjatuista taidoista ja kudonta onkin mitä parhain esimerkki aineettomasta kulttuuriperinnöstä, joka elää yhä taitona Suomessa”, sanoo Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen.

Matoista minitekstiileihin ja nauhoihin

Uutta kudontaa edustavat pienet kehyskudonnat, jotka voidaan tehdä vaikka pahvialustalla pujottelemalla tai pyöreässä kehyksessä. Kehys voidaan myös jättää kiinni valmiiseen työhön. Erilaisia materiaaleja yhdistellään vapaasti. Myös kierrätysmateriaalit ovat suosittuja kudonnassa. Monimuotoiset nauhatekniikat ovat lähes rajaton kudontatekniikoiden aarreaitta.
Kevytrakenteiset pöytäkangaspuut ovat kokemassa uuden tulemisen, koska ne eivät vaadi suurta tilaa, mutta antavat tuntumat oikeasta kangaspuutyöskentelystä. Niissä kudotaan paljon huiveja, henkilökohtaisen oman asusteen tekeminen on monella käsityönharrastajalle yksi tärkeä syy harrastukselle.

Suomessa on laaja ja ainutlaatuinen taitokeskusten sekä kansalais- ja työväenopistojen verkosto, joiden tilat tarjoavat mahdollisuuden kudontaan sekä ohjaukseen. Taitojärjestöllä on yli 60 taitokeskusta, joissa on kangaspuita asiakkaiden käytössä joko omaehtoiseen kudontaan tai mahdollisuus osallistua ohjatulle kurssille. Viime vuoden suosituimpia kudonnan kursseja ovat olleet Minä ja matto –kurssit, joissa suunnitellaan ja kudotaan oma matto. Moni asiakas kertoo jo pitkään haaveilleensa kutomistaidon oppimisesta.

Vuoden käsityötekniikka tuodaan vuoden 2019 aikana esiin tapahtumissa, taitoyhdistysten kurssitarjonnassa ja myös 19.1.2019 vietettävän valtakunnallisen Käsityölauantain ohjelmassa.

Lisätietoja: Taitoliitto, www.taito.fi

Kuvat Hilja Mustonenja Sanna Järvenpää. Seinätekstiili Taito Pohjois-Pohjanmaa.

TULOSTA VUODEN KÄSITYÖTEKNIIKKA JULISTEET TÄSTÄ KANSIOSTA


 

Vuoden käsityötekniikka 2018 - kirjonta

Monimuotoiset kirjontatekniikat ja materiaalit tuovat perinteisen tekniikan tähän päivään

Perinteiset ja kansanomaiset kirjonnat ovat olleet eri maissa ja sosiaalisissa yhteisöissä kulttuurin kansantaidetta, jossa kuvioilla ja symboleilla on ollut tarkkoja merkityksiä. Tänään kirjontakäsityö elää vahvasti käsityötrendien kanssa ja vaikka perinteen merkitys on säilynyt ja sieltä ammennetaan inspiraatiota niin kädenjälki voi olla myös yksinkertaista ja tekniikat nopeita.

Kuvioiden ja tekniikoiden runsaudensarvi

Innostu uudelleen koulun vohvelikangaskirjonnasta, kokeile ompelukonekirjontaa tai paikkaa, vaikka vaatteen reikä pienellä kirjonnalla. Kirjonta mahdollistaa monenlaisen vapaan kuvioinnin ja sopii niin vaatteisiin, sisustukseen kuin asusteisiinkin. Vanha ajatus monogrammeilla kirjotuista lakanoista on jäänyt taakse ja nyt voi irrotella kirjonnan mahdollisuuksilla ja moderneilla kuvioilla. Toisaalta upeat, käsin tehdyt kansallispukujen kirjonnat elävät voimakkaasti tässä ajassa ja niistäkin voi saada ideoita esimerkiksi vaatteen uudistamiseen ja tuunaamiseen.

Taitoliitto valitsee vuosittain Vuoden käsityötekniikan ja vuoden 2018 tekniikaksi on valittu kirjonta. Pitkään vähän unohduksissakin ollut käsityötekniikka on kansainvälisten virtausten mukaan maailmanlaajuisesti nousussa ja sen suurta suosiota selittääkin esimerkiksi se, ettei kirjontatyö vaadi suurta tilaa tai erikoisia työvälineitä, vaan sitä voi tehdä kuka vaan. Yksinkertaisimmillaan kuvio syntyy langalla ja neulalla.

Vuoden käsityötekniikka tuodaan vuoden 2018 aikana esiin tapahtumissa, taitoyhdistysten kurssitarjonnassa ja myös 20.1.2018 vietettävän valtakunnallisen Käsityölauantain ohjelmassa. Taitojärjestö jakaa 2018 joka keskiviikko kirjontateemaan liittyvän käsityövinkin verkkosivuillaan taito.fi sekä Facebookissa Onni elää käsityössä –sivulla.

Lisätietoja: Taitoliitto, www.taito.fi

Kuvassa kirjottuja nappeja, Elina Helminen Taito Varsinais-Suomi. Kuva Johanna Aydemir.


 

Vuoden käsityötekniikka 2017 - makramee

Taitoliitto valitsi ensimmäisen kerran Vuoden käsityötekniikan vuonna 2017  ja tekniikka oli makramee. 
– Halusimme nostaa perinteistä, mutta moderneihin malleihin soveltuvaa tekniikkaa, sanoo Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen.

Makramee-solmeilu soveltuu moniin tuotteisiin pienistä koruista vaikka isoon riippumattoon asti. 1970-luvulla makramee oli hittitekniikka ja moni muistaakin vielä siltä ajalta rottinkisankaiset solmeillut kassit.  Makramee on tosiaan vanha tekniikka, sillä solmukoristelu oli tunnettu jo Babyloniassa ja Assyriassa. Taito levisi vuosituhanten mittaan ja 1800-luvulla solmeiluharrastus oli huipussaan. Meillä tekniikkaa on käytetty muun muassa kassien, amppeleiden ja ystävärannekkeiden tekemiseen. Nyt makramee on kokenut uuden tulemisen erityisesti modernien sisustustekstiilien kautta ja siitä ovat innostuneet myös nuoret.

Tekemisen iloa -mallistojen 2015–2017 suunnittelijat Saara Renvall ja Elina Helenius halusivat hekin nostaa esiin unohtuneen tekniikan.
– Makramee tuntui ajankohtaiselta ja kiinnostavalta. Tekniikassa kiinnosti myös helppous ja matala kynnys käsityöharrastuksen aloittamiseen – saa vaivattomasti ja nopeasti aikaan näyttävää jälkeä. Nyt makramee on todellinen käsin tekemisen muotitekniikka. Tekniikkaa voidaan soveltaa innovatiivisesti ja laaja-alaisesti. Makramee on paljon muutakin kuin amppelit. Tekemisen iloa -makramee on kaunis kodin sisustustuote. Sen tekeminen on helppoa ja koukuttavaa, sanovat Renvall ja Helenius.

Elina Heleniuksen ja Saara Renvallin 2015 suunnittelema Tekemisen iloa -seinätekstiili käynnisti uuden makrameebuumin Suomessa.